Pohjois-Karjalassa tutkitaan, kuinka äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen vaelluspoikaset pääsevät jokien voimalaitosten läpi. Alaspäin vaeltavia kaloja seurataan lähettimien avulla.

Kaksivuotias merkitty järvilohi.

 

Saimaan järvilohen kaksivuotias poikanen. Kuva on vuodelta 2013, jolloin kaloihin kiinnitettiin myös lähettimiä.

 

Äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen pelastustyöt jatkuvat Pohjois-Karjalassa vaelluspoikasia eli smoltteja seuraamalla Pielisjoessa.

Maakunnassa virtaava Ala-Koitajoki on käytännössä viimeinen alue, jossa Saimaan järvilohi lisääntyy. Luonnonvarakeskus pyytää tärkeästä joesta rysällä smoltteja, joille laitetaan pienoiskiväärin panoksen kokoinen ultraäänilähetin.

Pielisjokeen puolestaan tulee parikymmentä kuunteluasemaa, joiden kautta lähettimiä kantavia kaloja voidaan seurata.

Tarkoituksena on selvittää, kuinka vaelluspoikaset selviytyvät jokien voimalaitoksista turbiinien läpi.

– Kuuntelemme lähettimien signaalia ennen voimalaitoksia ja niiden jälkeen. Signaalien määrän perusteella tiedämme, kuinka moni smoltti pääsi voimalaitoksen läpi, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jorma Piironen kertoo.

Matka Ala-Koitajoelta Pielisjoelle on noin 50 kilometriä. Smolttien on selviydyttävä kahdesta isosta koitoksesta, Kaltimon ja Kuurnan voimalaitoksista.

– Parhaimmillaan smoltit taittavat matkan parissa päivässä, mutta yksilölliset erot ovat huomattavia, Jorma Piironen tuumaa.

Ultraäänilähettimiä laitetaan noin 20 smoltille.