Sitra palkitsi parhaat ravinnekierron liikeideat
 
 

Särkeä lautaselle, typpi ja hiili kiertoon, paristoista hivenaineita ja Itämerestä lannoitteita.

 

Fullreck ja Aalto Yliopiston teekkareiden Särkifood kuittasivat kumpikin tänään 10 000 euron jaetun ykköspalkinnon parhaasta uudesta liikeideasta Sitran ravinnekilpailussa.

Kunniamaininnan saivat Bioarvolanta-hanke ja Rec-Alkaline.

Joulu-helmikuun välisen ajan kestäneellä kilpailulla Sitra halusi edistää ravinteiden kiertoa ja luoda lisäarvoa biopohjaisille tuotteille ja palveluille. Ideoita tuli kaikkiaan 42.

Särkifoodin idea perustuu särjen hyötykäyttöön. Särkeä kalastetaan Suomessa vuosittain arviolta 3,7 miljoonaa kiloa, mutta vain hyvin pieni osa saaliista käytetään. Särjen kalastus poistaa lisäksi vesistä noin 23 000 kiloa fosforia.

Särkifoodin teekkariryhmä ratkoi ongelmaa kehittämällä modernin jalostuslaitoksen, joka tuottaa särjestä liivatetta, askartelutarvikkeita ja ruodotonta maukasta ruokaa.

Teekkarit testasivat särkiruokaansa Ravintolapäivässä 21. helmikuuta ja särkithaipullat, särkiburgerit ja muut kalaherkut myytiin loppuun neljässä tunnissa.

Tuomariston mielestä Särkifoodin idea antaa kasvot ravinteiden kierrolle ja ilmiölle, tuo esiin kuluttajanäkökulman ja on samalla raikas avaus ravintokierron teemaan.

 

Fullreck kerää kiertoon hiiltä ja typpeä

Fullreckin ratkaisu on terminen mädätysjäännöksen käsittelymenetelmä, jota voidaan soveltaa yhdyskuntien jätevesien puhdistamojen lietteisiin ja biokaasulaitoksiin.

Menetelmän avulla materiaalien sisältämästä typestä ja hiilestä saadaan talteen vähintään 50 prosenttia ja kiertoon takaisin maa- tai metsätalouden käyttöön.

Kierrätysravinteet voidaan käsitellä rakeiksi, minkä ansiosta lopputuotteessa on 85-95 prosenttia kuiva-ainetta. Siksi sitä voidaan myös kuljettaa kohtuullisin kustannuksin jopa useiden satojen kilometrien päähän tuotantolaitokselta.

Nykymenetelmillä käsiteltyjen ravinteiden kuiva-ainepitoisuus on ollut 20-30 prosenttia ja kannattava kuljetusmatka vain 20-30 kilometriä.

Lietteistä ja mädätysjäännöksestä peräisin olevia tuotteita voidaan käyttää myös metsien lannoituksessa, mikä voi helpottaa kokopuuhakkuista aiheutuvia ongelmia.

Kokopuuhakkuiden yleistyessä uhkana nähdään, että 50-100 vuoden kuluessa metsämaiden ravinteet vähenevät ja puusto kasvaa entistä hitaammin.

Tuomariston mielestä Fullrecin liikeidea on myös kansainvälisesti toimiva. Koska se keskittyy suuriin materiaalivirtoihin, sen avulla on mahdollisuus vaikuttaa ravinteiden kiertoon maailmanlaajuisesti.

Ravinteita merestä, paristoista hivenaineita

Kunniamaininnan saivat kaksi muuta ideaa. Niistä Kalajoen seudulla toimiva Bioarvolanta-projekti yhdistää biohajoavat laatikostot ja Itämerestä kierrätettävät ravinteet kompostoinnin ja biohiilen avulla kasvualustoiksi. Kasvualustoja voidaan käyttää kansainvälisillä markkinoilla hiilineutraaliin tuotantoon.

Materiaalit tulevat Pohjanmaalta ja laatikostot Stora Ensolta.

Laatikoiden valmistus on alkanut ja ensimmäiset laatikot ovat olleet testeissä Luonnonvarakeskuksen kasvihuoneilla Jokioisissa viime joulukuusta alkaen.

Tuomariston mielestä idea ratkaisee paikallisia ongelmia, mutta sillä on mahdollisuudet laajempiinkin sovelluksiin.

Toisen kunniamaininnan sai Nivalassa toimiva Rec Alkaline Oy, joka on kehittänyt teollisen mittakaavan ratkaisun alkaliparistoista talteenotettaville metalleille ja hivenaineille.

EU:n jäsenmaissa noin 85 prosenttia paristoista on juuri alkaliparistoja. Rec Alkalinen menetelmällä paristot voidaan lajitella ja murskata, minkä jälkeen niistä saadaan kemiallisella käsittelyllä talteen sinkki ja mangaani sekä muut hyödynnettävät osat.

Tuomaristo luonnehtii ideaa todella innovatiiviseksi, sillä kierrätetyt hivenaineet voidaan hyödyntää maataloudessa ja metallit muussa tuotannossa.