Villinä kasvavan ruuan aromit ja terveellisyys ovat hurmanneet Sofia Aution. Voikukkaa, vuohenputkea ja poimulehteä pukkaa jo maasta ja Sofia syö. Villiruokaan tulee himo, kertoo villivihannesten puolestapuhujaksi eli hortaohjaajaksi kouluttautuva Sofia Autio.

Sofia Autio poimii vuohenputkea pihaltaan.

 

Sofia Autio poimii vuohenputken versoja pihaltaan syötäväksi.

 

Kerimäki

Tässäkin pihassa kasvaa paljon syötävää kasvattamatta. Hortaa on kaikki vihreä syötävä, mikä tulee suoraan luonnosta.

– Tämä on laiskan puutarhurin juttu, vuohenputki kasvaa ihan hoitamatta, nauraa Sofia Autio.

Vuohenputken pienet alut hän on tänä aamuna kerännyt ja leiponut niistä kauramaidolla mehustetun piiraan. Kansanlääkinnässä uskotaan, että maukkaalla vuohenputkella on myös ilmeisen miellyttäviä sivuvaikutuksia.

– Mieskunto pysyy kohdillaan, kun syö vuohenputkea. Ja naisen paras ystävä on poimulehti, se tasoittaa naisen hormonivaihteluja, kertoo Sofia Autio ja esittelee pihan ensimmäisiä pieniä suppuisia poimulehtiä, jotka ovat juuri nousseet maasta.

 

Poimulehdet nousevat maasta.

 

 

Tuoreena parasta, vanhana teeksi kuivaten

Siankärsämön pippurinen ja aromikas maku on Sofian oma suosikki. Aurinkoisilla paikoilla siankärsämöä jo nousee Savonlinnan korkeudella. Ja ahomansikan lehtiä on jo esillä, niitäkin voi syödä tuoreena tai kuivata teeksi, neuvoo Sofia.

Hortoilun aloittaminen ei siis ole ainakaan tarjonnasta kiinni, voikukka, vuohenputki ja poimulehti kun kasvavat lähes kaikkialla. Hortan villiin makuun voi aluksi totutella sekoittamalla villejä "kesyjen" eli kasvatettujen kasvisten kanssa, neuvoo Sofia.

– Mutta näihin makuihin tulee himo, vaikkapa voikukanlehdistä puristettu mehu on aluksi aika voimakasta, joten juon sitä omenamehuun sekoitettuna. Mutta sitten sitä voikukan makua alkaakin kaivata, kuvailee Sofia polkuaan hortan rakastajaksi.

Trendistä pysyvä osa ruokavaliota

Sofia Autio ei usko hortabuumin olevan ohimenevä villitys, vaikka nyt villiruoka tuntuu oleva kaikkien trendikkäiden huulilla.

– Enää ei ajatella, että vain köyhät syövät luonnosta. Tämä on tullut jäädäkseen. Kukapa ei haluaisi syödä hyvää, terveellistä, lähellä kasvavaa, ekologista ja vielä ilmaista ruokaa, huudahtaa Sofia.

Joka päivä jotain. Sillä periatteella Sofia syö luonnonantimia. Jos kaikki ei ole kerättyä, niin muutama voikukanlehti aina kuitenkin. Sofia uskoo villivihannesten sisältävän paljon enemmän hyvää kuin kasvatettujen.

– Suomen haastavassa ilmastossa nämä ovat vahvoja kasveja. Vahvat kasvit sisältävät paljon hyviä ravintoaineita ja sitä kautta ne myös maistuvat voimakkaammin, kertoo hortaohjaajaksi opiskeleva Sofia.

Hortaohjaaja on villivihannesten käytön opastaja, innostaja ja tuntija. Nimike on peräisin Raija ja Jouko Kivimetsältä, jotka ovat kirjoittaneet villiravinnosta ja kouluttaneet luonnonruuan pariin jo kauan. Suomessa villiruuan pariin voivat vihkiä myös keruutuoteasiantuntijat ja luonnontuoteneuvojat.

Luonnosta ei pidä syödä mitään, mitä ei tunnista, muistuttaa Sofia ja vinkkaa vielä kevään makean jälkiruuan.

– Pihlajansilmut maistuvat ihan Amaretto-liköörille.