Antibiootit eivät enää pian pure bakteereihin, pelkäävät tutkijat.
 

Edes viimekätinen antibiootti ei bakteeriin tepsi.

Asiantuntijat ovat jo vuosikausia varoitelleet bakteereista, joihin eivät tepsi enää mitkään lääkkeet. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan pelkästään Euroopan unionissa kuolee vuosittain 25 000 ihmistä lääkkeille vastustuskykyisten bakteerien takia.

Uusi, pelkoa herättävä bakteeri on nyt löytynyt Yhdysvalloista.

Superbakteerit ovat tunnettuja myös Suomessa. Kaikille antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit ovat meillä onneksi harvinaisia, niitä tulee yleensä muutamia vuodessa ulkomaantuliaisina.

 

Sen sijaan lähes kaikille antibiooteille resistenttejä bakteereita on enemmän. Yleisimpiä niistä ovat esbl-suolistobakteerit, joita löytyy noin 5 000 suomalaispotilaalta vuosittain. Niihin puree vielä muutama antibiootti.

Jos bakteeri on kehittänyt vastustuskyvyn uusille antibiooteille, lääkärit ovat joutuneet viimeisenä keinona turvautumaan vanhoihin, myrkyllisyytensä takia käytöstä poistettuihin lääkkeisiin.

Tällainen viimeinen oljenkorsi on ollut kolistiini. Se tepsii niin kutsuttuihin gramnegatiivisiin bakteereihin, kuten E.coliin ja salmonellaan. Kolistiini kehitettiin jo vuonna 1959, mutta sen käyttö lopetettiin, kun huomattiin, että se voi aiheuttaa munuaisvaurioita. Lääkärit päätyivät 2000-luvulla kuitenkin ottamaan sen uudelleen käyttöön tapauksissa, joissa muita keinoja ei ole.

”Kolistiini on viimeisiä konsteja nujertaa bakteerit, jotka ovat vastustuskykyisiä muille antibiooteille. Se on ollut paras työkalu hoitaa multiresistenttejä bakteereita, joihin muut lääkkeet eivät enää pure. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että sekin on menettämässä tehonsa”, yhdysvaltalainen tutkijaryhmä toteaa tutkimustiedotteessa.

Viime vuoden marraskuussa kiinalaistutkijat raportoivat The Lancet-lehdessä paikantaneensa paikallisista kolibakteereista geenin, joka tekee niistä vastustuskykyisen kolistiinille. Tämä mcr-1-geeni löytyi niin ihmisistä, sioista kuin broilerinlihasta.

Löytö sai tanskalaistutkijat käymään Tanskassa kerättyjä E.coli- ja salmonellanäytteitä uudestaan läpi. Analyysissä pelätty mcr-1-geeni löytyi yhdeltä viime vuonna sairastuneelta potilaalta sekä viidestä ruokanäytteestä vuosilta 2012–2014.

Pelätty geenimuunnos on ehtinyt nyt siis myös Yhdysvaltoihinkin, raportoivat tutkijat torstaina Antimicrobial Agents and Chemotherapy -tiedelehdessä. Mcr-1-geeni löytyi virtsatietulehdusta potevan naisen virtsanäytteestä Pennsylvaniassa. Yhdysvaltalaisviranomaiset ilmoittivat tällä viikolla eristäneensä resistenssigeenin myös sian suolistosta.

Ongelmaa pahentaa se, että tämä geeni voi siirtyä muihinkin bakteereihin ja syventää siten maailmanlaajuista antibioottiresistenssiä, tutkijat huomauttavat.

”Yhdysvaltalaislöytö on erittäin huolestuttava”, kommentoi dekaani, bakteeriopin professori Pentti Huovinen Turun yliopistosta.

”Meiltä Suomesta tätä kolistiiniresistenttiä kantaa ei ole vielä löytynyt, mutta on vain ajan kysymys, milloin se ilmestyy tänne. Siksi sairaaloihin pitäisi rakentaa torjuntajärjestelmä, jolla bakteeri saataisiin seulottua ja eristettyä heti alkuunsa”, hän sanoo.

”Valitettavasti ammattitaitoisia bakteerien resistenssin ansiantuntijoita on nyt vähennetty niin, että tämä on erittäin vaikeaa.”

Jos antibioottiresistenssi leviää, konstit ovat vähissä. Uusista lääkkeistä on olemassa vasta aihioita, eikä niiden tehosta ole takuuta.