Ainutlaatuisen taiteilija- ja keksijäneron syntymästä tulee pian kuluneeksi 500 vuotta. Poikkitieteellinen asiantuntijaryhmä pyrkii saamaan hänestä selville pituuden, silmien värien ja paljon muuta ja laatimaan tiedoista da Vincin kolmiulotteisen kokokuvan.

Seinälle haijastettu kasvokuva ja kehikkorakennelma näyttelyhallissa.

 

Torinossa Italiassa runsaat neljä vuotta sitten avautuneessa "Leonardo. Nero. Myytti." -näyttelyssä oli da Vincin piirroksien mukaan tehtyjä rakennelmia ja laitteita. Hänestä on säilynyt myös omakuvia, kuten nämä seinälle heijastetut kasvot, mutta Leonardo-projekti pyrkii kolmiulotteiseen kokokuvaan.

 

 

Da Vincin taide kulkee mukana euron kolikossa

 

Da Vincin Vitruviuksen mies ojentaa käsiään Italian euron kolikon klaavapuolella.  

 

Leonardo di ser Piero da Vinci (1452–1519) oli varsinainen renessanssihenkilö. Hänen kiinnostuksensa ulottui arkkitehtuurista anatomiaan, avaruudesta ja matematiikasta runouteen. Mikään ei tuntunut olevan hänelle vierasta.

Kuvataiteiden historiaan hän on jäänyt yhtenä parhaimmista, ja keksijänä hänen saavutuksiinsa voi lukea jopa helikopterin ja panssarivaunun.

Ainakin hän osasi kuvitella sellaiset kauan ennen muita, vaikka harvoja hänen keksinnöistään toteutettiin, eikä niihin olisi 500 vuotta sitten valmiuksia ollutkaan. Da Vincin äärimmäisen omaperäisiä ajatuksia on säästynyt tähän päivään hänen muistikirjoissaan.

 

Arkkitehtoonisia piiroksia nahkakantisessa muistikirjassa.

 

 

Da Vincin maalauksista tunnetuimmat ovat Mona Lisa ja Viimeinen ehtoollinen. Piirroksista kuuluisin on Vitruviuksen mies, mittasuhteiltaan ihanteellinen mies, joka tänä päivänä kulkee monen taskussa: kuva on lyöty Italian eurokolikkoon.

Joukko alojensa huippututkijoita on yhdistänyt voimansa saadakseen selville niin paljon kuin mahdollista yhdestä historian omaperäisimmistä miehistä, Leonardo da Vincista. Vuonna 1519 kuolleen da Vincin konkreettinen ulkomuoto ja elämäntarina pyritään selvittämään nykytekniikan keinoilla hänen omasta ja sukulaisten perimästä.

Leonardo-projektiin osallistuu arkeologeja, taide- ja muita historioitsijoita, genealogeja, mikrobiologeja ja muita eksperttejä Italiasta, Ranskasta, Espanjasta, Kanadasta ja Yhdysvalloista. Monimutkaisuudessaan projekti muistuttaa da Vincin aikalaisen Englannin kuninkaan Rikhard III:n tunnistamista viisi vuosisataa hautaamisensa jälkeen.

Parhaimmillaan Leonardo-projektin tuloksista on luettavissa niin pituus ja paino kuin ihon, silmien ja hiusten väri ja kasvojen muoto. Jos kaikki menee toiveiden mukaan, tuloksista on laadittavassa da Vincin kolmiulotteinen kasvo- ja kokovartalokuva. 

Tutkimuksista  toivotaan myös selviävän, mitä da Vinci söi ja millainen hänen terveytensä oli – ja huimillaan jopa vinkkejä hänen persoonallisuudestaan.

Sormenjälkiä maalauksista?

Tutkimusmateriaaliksi aletaan kerätä da Vincin kuolleiden ja elävien sukulaisten perimää luista, hiuksista ja ihosoluista. Myös da Vincin jättämät sormenjäljet olisivat tutkijoille arvokkaita, joten niitä etsitään hänen maalauksistaan, muistikirjoistaan ja muista hänelle kuuluneista esineistä. 

DNA:ta toivotaan nykykeinoilla löytyvän muun muassa muistikirjoihin väliin mahdollisesti jääneistä hiuksista tai tauluihin takertuneesta muusta orgaanisesta aineesta.

Tutkimukset on kuitenkin voitava tehdä niin, etteivät teokset vaurioidu. Jos se onnistuu, menetelmällä olisi jatkossa käyttöä myös taideväärennösten tutkimisessa.

Haudat pitää ensin löytää

Yksi tutkijoista kertoi äskettäin jäljittäneensä joukon tämän päivän italialaisia, jotka todennäköisesti ovat da Vincin verisukulaisia.

Firenzeläisen kirkon lattia puolestaan kartoitetaan maatutkalla da Vincin isän ja useiden muiden sukulaisten haudan paikallistamiseksi ja DNA-näytteiden ottamiseksi.

Da Vinci itse haudattiin Amboisen linnan kappeliin lähelle Pariisia, sillä hän ei kuollut kotimaassaan Italiassa, vaan palveli elämänsä viimeiset vuodet Ranskan kuningasta. Satojen vuosien mullistukset ovat hämärtäneet tiedon haudan tarkasta paikasta, mikä vaatii etsintöjä.

 

Suojahaalariin, huppuun ja hengityssuojaimeen pukeutunut nainen pyyhkii näytettä taulun laidasta.

 

Tohtori Rhonda Roby ottaa näytteitä 500-vuotiaaksi arvioidusta taulusta. Hän etsii hiuksia ja muuta orgaanista ainetta, jossa oli säilynyt DNA:ta.

 

"Da Vinci olisi innoissaan"

Leonardo-projektia rahoittavan yhdysvaltalaisen Richard Lounsbery -säätiön edustaja Jesse Ausubel arvelee, että tutkimuksen palapeli kiehtoisi da Vinciä itseään.

– Eiköhän tässä ryhmässä jokainen usko, että taiteille ja tieteille omistautunut da Vinci olisi ollut tästä innoissaan ja varmasti hän olisi halunnut johtaa projektia, Ausubel sanoo.

Projektista kerrotaan Human Evolution -lehden erikoisnumerossa. Tulokset on määrä julkistaa da Vincin kuoleman 500-vuotispäivänä kolmen vuoden päästä.