Aivomme eivät miellä kaikkia tuotteita tuotteiksi.
 
 
Aivomme eivät miellä kaikkia tuotteita tuotteiksi.
 

Tietyissä tapauksissa voidaan lopettaa puhe lainkuuliaisista kansalaisista.

Joka kolmas aikuinen australialainen katselee elokuvia ja televisio-ohjelmia, joita he ovat ladanneet laittomasti internetistä. Tutkijoiden mukaan tässä yhteydessä voidaankin lopettaa puhe lainkuuliaista kansalaisista.

Ihmisten aivotoiminnan tutkiminen laittoman lataamisen yhteydessä paljastaa, miten huolettomasti ihmiset suhtautuvat esimerkiksi piratismiin, kirjoittaa Social Barrel.

Kyse on siitä, että ihmiset eivät miellä tekijänoikeuksia ja muita immateriaalioikeuksia oikeastaan edes noteeraamisen arvoisiksi.

Tutkimus on Australiasta, mutta tilanne tuskin on paljon parempi Suomessa.

Asia selvisi, kun tutkijat vertasivat sellaisia tilanteita, joissa ihmiset katsoivat piraattiohjelmia tilanteisiin, joissa oli kyse esimerkiksi käsilaukun varastamisesta.

Taustalla evoluutio?

Aluksi verkossa toteutettiin kysely, jolla selvitettiin, varastavatko ihmiset todella todennäköisemmin ohjelmistojen ja mp3-tiedostojen kaltaisia ”aineettomia tuotteita” kuin vaikkapa CD- ja DVD-levyjä. Tutkijat havaitsivat, että ihmiset todennäköisesti varastavat jotakin aineetonta hinnasta riippumatta.

 

Myöskään sillä, millainen on riski jäädä kiinni tai miten vaikeaa tuote on varastaa, ei ollut merkitystä.

Sitten tutkijat kuvansivat aivoja kaksi kertaa ymmärtääkseen paremmin, miksi ihmiset todennäköisemmin varastavat aineettomia tuotteita.

Ensimmäinen kuvantaminen osoitti, että ihmisten aivot olivat paljon aktiivisempia, kun kyseessä olivat aineettomat hyödykkeet. Tämä viittaa siihen, ihmisillä on suurempia vaikeuksia mieltää aineettomat hyödykkeet.

Toisessa kuvantamiskokeessa vapaaehtoisten piti kuvitella laittomasti tai laillisesti saatuja viihdetuotetyyppejä.

Tutkimus osoitti, että ihmisten syyllisyyden tunne kasvoi, kun kyseessä olivat fyysiset esineet ja niiden anastaminen.

Tulokset viittaavat tutkijoiden mukaan siihen, että ihmiset käsittelevät aineettomia ja aineellisia oikeuksia hyvin eri tavoilla. Ihminen siis tuntee yleensä vähemmän syyllisyyttä silloin, kun hän varastaa aineettoman hyödykkeen.

Kyse saattaa olla myös evoluutiosta. Olemme kautta aikain olleet enemmän tekemisissä fyysisten asioiden ja tavaroiden kanssa.

Tulokset saattavat auttaa selittämään myös sitä, miksi ihmiset yleensä tuntevat vähemmän syyllisyyttä vaikkapa verkkokiusaamisesta, hakkeroinnista tai ideoiden varastamisesta.