Koehenkilö köröttelee simulaattorissa.
 

Aivot eivät osaa tehdä korjausliikkeitä, jos ajaessa kirjoittaa tekstiviestejä.

Hajamielisyys tai kiihtymystila eivät vaaranna autoilijaa siinä missä tekstailu. Kaikki nämä tilat tai toimet vaikuttavat ajamiseen mutta vain viestittely altistaa ajovirheille, osoittaa tuore tutkimus Yhdysvalloissa.

Tutkimukseen osallistui kuutisenkymmentä henkilöä, jotka ajoivat saman maantieosuuden ajosimulaattorilla normaalitilanteessa tai erilaisten häiriötekijöiden vallitessa. Kuskin tarkkaavuutta häirittiin joko älyllisesti haastavilla tai tunteita nostattavilla kysymyksillä, tai sitten hänen tuli näpytellä tekstiviestejä.

Kaikissa häiriötilanteissa kuskien ajotyyli muuttui huterammaksi kuin häiriöttömässä ajossa. Yllättävää kyllä, hajamielisinä tai kiihtyneinä kuljettajat ajoivat suoremmin ajoväylää pitkin kuin ilman häiriöitä. Tekstaillessa virheitä sitä vastoin sattui enemmän.

 

Selitys löytyy Houstonin yliopiston tutkijan Ioannis Pavlidiksen mukaan aivojen etummaisesta pihtipoimusta eli acc-alueelta. Se puuttuu peliin, kun esimerkiksi älylliset järjestelmät ovat ristiriidassa liikkeitä ohjaavien järjestelmien kanssa. Acc huolehtii tarvittavista korjausliikkeistä.

Korjausliikkeet onnistuvat, jos ajaja on hajamielinen tai tunnekuohussa, mutta tekstailu vaikeuttaa niitä. Virheiden korjaamiseksi ajajan silmän ja käden yhteispelin on oltava koordinoitua. Näin ei ole, kun henkilö ajaa ja tekstaa samaan aikaan: siksi korjaus ei onnistu ja ajovirheet lisääntyvät.

”Kuljettajan mieli voi harhailla ja tunteet kuohua, mutta kuudes aisti estää häntä luisumasta tieltä. Tekstailun tekee vaaralliseksi se, että se hävittää tämän kuudennen aistin”, Pavlidis kuvaa Houstonin yliopiston tiedotteessa.