Kun ruotsalaiset keksivät lähes täydellisen maitopakkauksen, ostettiin Suomessa maitoa vielä omiin astioihin. Suomessa maitoa juodaan yli sata vuotta vanhasta tölkistä. Harjakattopakkaus löi tosin läpi vasta, kun kansa hermostui vuotaviin maitopusseihin.

Tetra Pak

 

Ensimmäiset Tetra Pakin pyramidimalliset pakkaukset sisälsivät 100 ml kahvikermaa. Puolen litran maitopurkkeja alettiin valmistaa Ruotsissa Mjölkcentralenissa 1954. Samana vuonna maitoa alettiin valmistaa pyramidipakkauksissa myös Saksassa.

 

Ruotsalainen Ruben Rausing esitteli 18. toukokuuta 1951 aivan ainutlaatuisen maitopurkin. Pyramidimaisen kartonkipurkin kehittely oli kestänyt kahdeksan vuotta. Rausing antoi pitkään ymmärtää myös keksineensä Tetra Pakin, mutta vasta 50 vuotta myöhemmin yhtiö joutui tunnustamaan, että kunnia kuului oikeasti vuonna 1999 kuolleelle kemisti Erik Wallenbergille.

 

 

Valion 1 maitotölkki

 

Kuvassa Valion ensimmäinen vahattu maitotölkki joskus 1940-luvulla. Ensimmäiset kartonkitölkit olivat vahattuja ja kapenivat alaspäin. Suosittuja niistä tuli vasta 1960-luvun lopussa.

 

Pyramidipakkauksia oli aluksi kermalle ja maidolle. Ajatus oli, että niitä voi säilyttää pinoamalla päällekkäin, jolloin maitopurkit veisivät todella vähän tilaa jääkaapista.

Ensimmäinen varsinainen nestekartonkipakkaus keksittiin kuitenkin jo vuosia aiemmin. John Van Wormer sai Yhdysvalloissa vuonna 1915 patentin maitopurkille, joka näytti oikeastaan samalta kuin suomalainen maitopurkki tänään.

Suurta suosiota ei tullut, sillä amerikkalaiset joivat tuolloin maitonsa pullosta. Kartonki myös kiellettiin monin paikoin terveyssyihin vedoten. Kieltojen takana oli lasipulloteollisuuden lobbaus.

Van Wormer sai myytyä keksintönsä 1928 American Paper Bottle Companylle ja Pure-Pak –nimellä tunnetuksi tulleen yhtiön ensimmäinen maidonpakkauskone valmistui vuotta myöhemmin.

Jokaisella suomalaisella oli astia - maitopurkkia ei tarvittu mihinkään  

Suomeenkin ihan ensimmäinen kartonkipakkauskone tuli Valion mukaan jo 1940-luvulla. Aluksi kartonkitölkit olivat parafiineillä vahattuja ja kapenivat alaspäin. Kiinnostus jäi olemattomaksi. Suomalaiset halusivat edelleen nähdä mitä ostavat ja hakivat maitonsa irtomyynnistä omaan astiaan.

 

maitonainen Ruotsissa.

 

Tetra Pakin mainoskuvassa moderni kaupunkilainen kotirouva näytti, että maito kannetaan kotiin kevyesti purkissa. Yhtiö valmisti ensimmäisen litran maitopurkin 1957. Suomessa maito meni samoihin aikoihin irtomyynnistä lasipulloihin. Kartonkipakkaus ei yleistynyt meillä vielä 15 vuoteen.

 

Suomessa sekä harjakatto- että pyramidimalliset maitotölkit lähes unohtuivat 1950-luvulla. Meillä alettiin 60 vuotta sitten vasta myydä maitoa pulloissa. Ruskeat lasipullot suojasivat maitoa valolta. Pullot piti kuitenkin pestä ja se oli kallista.              

Materiaalina kartonki olisi kuitenkin ollut jo tuolloin ylivoimainen. Muualla Euroopassa yleistyneet modernit maitopurkit olivat kevyitä, halpoja ja helppoja valmistaa. Lisäksi ne olivat kestäviä, eivätkä vuotaneet ja hygienia oli aivan toisella tasolla kuin irtomyynnissä. 

Mutta sitten tuli se kirottu maitopussi

Suomeen ehti kuitenkin ennen kartongin läpimurtoa aivan toisenlainen maitopakkaus. 1960-luvun lopulla kaikki hullaantuivat muoviin. Muoviin meni maitokin. Maitoa muovipussissa oli jälkeenpäin ajateltuna vaihe, joka onneksi ei kestänyt kuin muutaman vuoden.

Muoville maistunut muovipussimaito laitettiin kotona kaatimeen. Siitä se läikkyi kaadettaessa lasiin ja ohi. Välillä käsistä luiskahti koko pussi. Moni pussimaito ei kuitenkaan selvinnyt edes kaupasta kotiin. Pakkaukseen tuli helposti reikiä ja jalkakäytävien maitovanat olivat tuttu näky.

Harjakattotölkki ei kuitenkaan vielä korvannut pusseja, vaan ensin innostuttiin tiiliskivimallisista tölkeistä. Ne olivat silloin huippusuosittuja Keski-Euroopassa. Ja ovat edelleen.

Maitomaa Suomi haraa valtavirtaa vastaan

 

 

lapinvuokkomaitoa 1976

 

Rasvaton maito oli harvinaista vielä 1976. Harjakattotölkin rakenne ei ole juurikaan muuttunut sitten sen keksimisen vuonna 1915.

 

Kun maito vihdoin siirtyi Suomessa 70-luvun alussa purkkimyyntiin, oli taistelu tiiliskivi vastaan harjakatto nopeasti ohi. Ikivanha amerikkalaispurkki löi meillä läpi. Pohjoismaiden lisäksi harjakattotölkkejä ei muualla juuri käytetty, eikä käytetä.

Purkki on kulttuurijuttu. Suomalaisille pyramidipakkaus on tuttu korkeintaan kahvikerman tai –maidon kerta-annoksena. Pienissä pakkauksissa se on monissa maissa suosituin edelleen. Suomessa kahvimaito lorautetaan kuitenkin yleensä suoraan maitopurkista, sillä meillä lähes jokaisen kotona on maitoa. Maitoa juova kansa ei pikkupyramideja juuri kaipaa.

Satavuotiaissa harjakattotölkeissäkin muoti sentään vaihtuu. Nyt monissa purkeissa on korkki. Ensimmäiset korkit ovat muovin sijaan nyt jo ympäristöystävällisiä sokeriruokokorkkeja.

Luomumaitoa saa lisäksi jo nyt kokonaan uusiutuvista materiaaleista olevista purkeista. Jos valmistuskustannukset saadaan kuriin tai kansalaisten painostus käy riittävän voimakkaaksi, tehdään kohta kaikki tölkit uusiutuvista materiaaleista.