Vuonna 2012 näkyneen pilvimäisen pullistuman Marsissa valokuvasivat tähtiharrastajat.
 

Marsin kaasukehässä näkyvät harvinaiset pilvimäiset pullistumat saattavat liittyä avaruussäähän. Näin spekuloivat tutkijat, jotka analysoivat Mars Express -luotaimen mittauksia ilmiöstä.

Vuonna 2012 havaitun pullistuman huippu ulottui 250 kilometrin korkeuteen Marsin pinnasta. Se on reilusti Marsin pilvien yläpuolella olevaa ionosfääriä, joka reagoi suoraan aurinkotuulen sähköisesti varautuneiden hiukkasten kanssa. Luotaimen mittausaineistosta löytyi merkkejä ionosfääriin tuolloin iskeytyneestä suuresta Auringon koronan massapurkauksesta.

"Havaintomme kertovat avaruussäätapahtumasta, joka oli riittävän suuri iskeytymään Marsiin ja lisäämään plasman pakenemista planeetan ilmakehästä", sanoo David Andrews, joka on yksi nyt julkaistun tutkimuksen kirjoittajista.

Jo vuonna 1997 Hubble-teleskooppi oli valokuvannut samanlaisen, yhtä korkealle ulottuvan muodostuman punaisen planeetan ilmakehässä. Vaikka mittauksia Marsista ei tuolloin ollut saatavilla, Maassa oli rekisteröity koronan massapurkaus.

Toisaalta Marsissa on todettu koronan massapurkauksia ilman mitään pullistumia. Ne kuitenkin saattavat jäädä huomaamatta, koska Marsista ei voi jatkuvasti saada hyvälaatuisia kuvia.

Pullistumilla saattaa olla merkitystä Marsin vuosimiljardien kuluessa tapahtuneen kuivumisen kannalta. "Jos muodostumat ovat seurausta avaruussään häiriöistä, saadaan uusi näkökulma siihen, kuinka Mars on menettänyt suuren osan ilmakehästään menneisyydessä", sanoo Dmitri Titov, Mars Express -projektin tutkija.