Näytteet löytyivät Grönlannin ja Baffininsaaren välikön karuista arktisista maisemista.
 

Tutkijat ovat löytäneet kivinäytteitä, joiden uskotaan muodostuneen Maan primitiivisessä vaipassa 4,5 miljardia vuotta sitten. Tuolloin maapallo oli alle 50 miljoonaa vuotta vanha. Yhdysvaltalaiset ja kanadalaiset tutkijat analysoivat kivinäytteitä Baffininlahdelta sekä Tyynenmeren länsiosista.

Tutkimus aiheesta ilmestyi perjantaina Science-lehdessä.

"Neljä ja puoli miljardia vuotta ovat peittäneet suuren osan todisteista, jotka kertovat prosesseista maapallon synnyssä ja kemiallisessa erottelussa", kuvailevat tutkijat.

"Isotooppijakaumat kuitenkin antavat tietoa tapahtumista maapallon historian ensimmäisten kymmenien ja satojen miljoonien vuosien aikana."

Maapallon uskotaan kasvaneen nykyiseen kokoonsa planeetta-alkioiden törmäyksistä kymmenien miljoonien vuosien kuluessa aurinkokunnan nuoruudessa. Viimeisin ja suurin tällainen törmäys synnytti Kuun. Löydöt antavat nyt arvokasta tietoa siitä, miten maapallon sisustan kerrokset erottuivat toisistaan.

Analysoiduissa silikaattinäytteissä tutkijat pitävät tärkeimpänä johtolankana volframin suurta määrää. Sen uskotaan olevan peräisin hafnium-alkuaineen isotoopin 182 radioaktiivisen hajoamisesta volframi-182:ksi. Hafniumia esiintyi aurinkokunnan alkualkoina, mutta ei enää luonnossa nykyään.