Kohdussa saatu nikotiini saa aivot reagoimaan liian herkästi vielä aikuisenakin, hiirikokeessa selvisi.

 
 
Äidin tupakointi muokkaa suuntaa, johon lapsen aivot kehittyvät.
 
 
Äidin tupakointi muokkaa suuntaa, johon lapsen aivot kehittyvät.
 
 

Tarkkaavaisuushäiriö on yleisempi lapsilla, joiden äidit ovat tupakoineet raskauden aikana. Tutkijat eivät tosin ole päässeet perille siitä, missä määrin yhteys johtuu yksinomaan tupakasta ja missä määrin tupakan ja adhd:lle altistavien geenien yhteispelistä.

Nyt Yalen yliopistossa tehty tutkimus valottaa tätä yhteyttä. Tutkimuksen julkaisi Nature Neuroscience.

Tutkijat havaitsivat hiirikokeissa, että kohdussa saatu nikotiini vaikutti dna-rihman geenien aktiivisuuteen. Nikotiini sotki aivojen hermosolujen välisten synapsien muotoutumisen ja vakautumisen kannalta keskeisten geenien toimintaa.

”Hiirillä tämä säätelytekijä saa ne reagoimaan ärsykkeisiin, jotka niiden tulisi sivuuttaa”, selittää tutkimusta tehnyt professori Marina Picciotto tutkimustiedotteessa.

Nikotiini tuotti hiirenpoikasille samantapaisia keskittymisvaikeuksia kuin tarkkaavaisuushäiriötä potevilla ihmisillä. Ongelmat jatkuivat eläimillä vielä aikuisiällä.

Eläimet kuitenkin rauhoittuivat, kun tutkijat hillitsivät kyseisen säätelytekijän toimintaa. Vastaavasti sen lisääminen toi keskittymisvaikeuksia hiirille, jotka eivät olleet eläessään altistuneet nikotiinille.

Keskittymisvaikeuksien lisäksi äidin tupakointi lisää lapsen astma- ja allergiariskiä. Raskaudenaikainen tupakointi lisää myös keskenmenon, kohtukuoleman ja ennenaikaisen synnytyksen riskiä, samoin kuin vastasyntyneiden kuolemia ja sairastavuutta. Tupakoivien vauvat syntyvät keskimäärin 200 grammaa muita pienempinä.