Uusi tutkimus esittää, että rotat eivät aiheuttaneetkaan ruttoepidemiaa vaan ihmiset.

Lontoon Imperial Collegen tutkijat ovat Live Sciencen mukaan selvittäneet, miten rutto oikeastaan levisi. Aineistona käytettiin muista ihmisistä 1600-luvulla eristäytynyttä englantilaista kylää Eyamia.

Kylä oli suljettuna peräti 14 kuukautta, jotta naapurikylien asukkaat eivät olisi sairastuneet tautiin. Tuona aikana tauti riehui Eyamin sisällä voimakkaana. Kokonaisia perheitä sairastui ja kuoli. Kaikkiaan kylä menetti melkein puolet asukkaistaan.

Kun tutkijat selvittivät, miten tauti levisi suljetussa yhteisössä, he huomasivat, että ainoastaan 25 prosenttia sairastuneista sai tartunnan rottien kirpuista. Loput 75 prosenttia sairastuivat joko ihmisissä elävistä kirpuista ja täistä tai toisten sairastuneiden eritteistä.

Tutkimus tehtiin tarkastamalla Eyamin kyläläisten kuolinajat ja rakentamalla tilastollinen malli, joka selvitti, miten todennäköisesti kukakin sai tartunnan toisesta ihmisestä.

Tulosten perusteella todennäköisimmin sairastuivat lapset ja köyhät. Ne, jotka elivät puhtaammissa oloissa ja olivat vähemmän tekemisissä toisten ihmisten kanssa, selvisivät paremmin hengissä. Myös talviaika verotti Eyamin populaatiota vähemmän kuin kesä, mikä johtunee ehkä siitä, että ihmiset pysyivät enemmän sisätiloissa.

Tutkimuksen toinen tekijä Xavier Didelot sanoo tulosta yllättäväksi. Aiemmin ei ollut ajateltu, että niin moni olisi saanut tartunnan toisista ihmisistä vaan niemenomaan rotista tai juomavedestä.

Tutkijat eivät kuitenkaan usko, että heidän tuloksiaan kannattaa käyttää nykyisten hoitokeinojen suunnittelussa. Heistä karanteeni on vanhakantainen hoitomenetelmä.