panssarisiimaleva-610x406.jpg
 
Alexandrium ostenfeldii -panssarisiimalevän valaisemaa merta yöllä.
 

 
Espoolainen Mikko Peltola laski viime helmikuun lopulla videokameran noin kymmenen metrin syvyyteen Vitträsk-järven pohjaan. Videolle tallentui nopeasti kulkeva vihertävä valopiste. Peltola oli kummissaan. Minkä ilmiön hän sai tallennettua?

Kysymykseen vastaa tutkija Satu Estlander Helsingin yliopistosta. Välähdys poiki mielenkiintoista tietoa.

Tieteellinen nimitys eliöiden itsevalaisulle on bioluminesenssi. Se on seurausta kemiallisesta reaktiosta, joka ei tuota lämpöä.

Itämeressä valon sytyttäjät ovat useimmiten mikroskooppisia panssarisiimaleviä. Leväkukintojen aikaan bioluminesenssin voi havaita parhaiten noin tunnin kuluttua auringonlaskusta. Itämeressä asustaa myös kampamaneetteja ja erityisesti sormenpään kokoisen pikkumaneetin (Pleurobrachia pileus) tiedetään hehkuvan hämärässä vihertävää valoa.

Eliöt voivat olla myös fluoresoivia – ilmiö on verrattavissa pimeässä hehkuviin kellotaulun viisareihin. Monilla eläimillä on myös ihossaan tehokkaasti valoa heijastavia pigmenttejä, jotka toimivat kuten heijastin. Esimerkiksi järvessä vilahtavat valonpilkahdukset ovat useimmiten kalojen silmiä, niiden suomukylkiä tai selkärangattomia mönkiäisiä.

Suurin osa valoa tuottavista eliöistä asuu valtamerissä. Bioluminesenssia tavataan lähes kaikissa eliöryhmissä kuten bakteereissa, levissä, sienissä, alkueläimissä, hyönteisissä, nilviäisissä ja kaloissa. Maalla tai järvissä eliöiden itsevalaisukyky on harvinaisempaa. Makeista vesistä on toistaiseksi löydetty vain yksi itsevalaiseva otus: Maljakotilo Latia neritoides, joka asustaa Uudessa-Seelannissa.

Maaeliöistä vain muutamat lajit tuottavat valoa, mutta toisinaan suomalainen kiiltomato voi ilahduttaa hämärässä rantakaislikossa kulkijaa vihreällä hehkullaan.

Eliöt käyttävät itsevalaisua esimerkiksi ruuan tai kumppanin etsintään, suunnistamiseen tai petojen huiputtamiseen.

Esimerkiksi Itämeren panssarisiimalevien bioluminesenssin aiheuttaa mekaaninen ärsytys. Kun levät törmäilevät toisiinsa virtausten tai aaltojen vaikutuksesta, syntyy välähdyksiä. Tutkijat arvelevat, että panssarisiimalevien valo toimii kuten varashälytin: Rosvot, eli panssarisiimaleviä syövät pikkuäyriäiset saavat levät törmäilemään ja välkehtimään ja sen tarkoitus on houkutella paikalle poliisit – kalat. Ne popsivat pikkuäyriäiset poskeensa, jolloin planktonlevät jäävät rauhaan.