Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden laitoksen apulaisprofessori Tommi Nyman oli huhtikuun Etelä-Afrikassa tutkimassa kivikukkia. Tarkoituksena on syventää evoluutioteoriaa. Seuraava tutkimusmatka on jo sovittu.

Lithops otzeniana

 

Lithops otzeniana

 

Kivikukat ovat aavikkoalueiden kasveja, joiden lehdet näyttävät erehdyttävästi kiviltä. Niitä kasvaa Etelä-Afrikassa sekä Namibiassa, kivikoissa ja sorakoissa, Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden laitoksen apulaisprofessori Tommi Nyman kertoo.

Tommi Nyman ja hänen pääyhteistyökumppaninsa, eteläafrikkalaisen Stellenbosch Universityn professori Allan Ellis tutkivat kivikukkien paikallista sopeutumista. Maaperän ja kivikukkien värit vaihtelevat ympäri Etelä-Afrikkaa.

– Kasveissa on tutkittu hyvin vähän taustaväriin liittyvää sopeutumista. Samantyyppisiä tutkimuksia on tehty Pohjois-Amerikassa liskoilla ja hiirillä, missä maaperän väri on vaikuttanut liskojen ja hiirien väriin. Haluamme linkittää tämän tutkimuksemme näihin pohjoisamerikkalaisiin tutkimuksiin, Nyman valottaa.

 

Tommi Nyman ja kivikukkatutkimukseen liittyvä blogi

 

Apulaisprofessori Tommi Nyman.

 

Evoluutiota ymmärtämässä

Nyman oli Elliksen kanssa kiertämässä Etelä-Afrikkaa huhtikuun ajan. Kuukauden mittaisen tutkimusmatkan aikana miehet ajoivat noin 5 400 kilometriä etsien eri värisiä kivikukkia. Miksi?

– Tämä on enemmän yleinen evolutiivinen kysymys: miten eliöt ylipäätään sopeutuvat ympäristöönsä? Nämä kasvit ovat hyvin pieniä, ja jos joku hyönteinen tai nisäkäs tulee niitä syömään, ne kuolevat. Se on selkeä (luonnon)valintapaine, että täytyy pysyä näkymättömissä selviytyäkseen, Tommi Nyman kertoo.

Matkan ajankohta oli tarkoin harkittu. Nyman tiesi, että kivikukat olisi helpompi havaita maasta niiden huhti-toukokuulle ajoittuvan kukinta-aikansa aikana.

– Siellä oli huhtikuussa syksy, eli talvi tulossa. Kivikukkia on ihan älyttömän vaikea löytää jos ne eivät kuki, koska ne on tosissaan pienten sorakivien näköisiä, Nyman naurahtaa.

 

Lithops hookeri

 

Lithops hookeri

 

Tutkimusaineistoa löytyi hyvin.

– Meillä on muutama tuhat hyperspektrikuvaa ja monivärikuvaa analysoitavana, Nyman kertoo, ja täsmentää, että hyperspektrikuvaan voi tallentaa kymmeniä eri valonpituuksia, jolloin saadaan myös enemmän tietoa kuvattavasta kohteesta.

Ensi vuonna miehet matkaavat Namibiaan.

– Namibiassa on paljon valkoisia soraikkoja. Siellä on myös häkellyttävä määrä lähes valkoisia kivikukkia, joita meidän on tarkoitus mennä sinne katsomaan, Tommi Nyman kertoo.

Matkat mahdollistaa National Geographic Societyn tutkimusapuraha. Kivikukkatutkimuksella on omat verkkosivut, ja tutkimusmatkoista pidetään myös blogia.