Viikinkiaikaiset aarteet ovat yleensä hopeaa. Etelä-Jyllannissa maahan oli runsaat tuhat vuotta sitten kätketty syystä tai toisesta kuusi kultaista rannerengasta. Kullan määrä lähentelee kiloa.

Seitsemän koristeellista rannerengasta. Kaksi on painettu tai painunut kasaan.

 

Seitsemästä rannekenkaasta kuusi on kultaa.

 

Tanskassa on tehty kaikkien aikojen suurin viikinkiaikainen kulta-aarrelöytö. Harrastaja-arkeologit löysivät Vejenistä Etelä-Jyllannista kuusi kultaista ja yhden hopeisen rannekorun.

Tanskan kansallismuseon edustaja Peter Pentz kuvaa löytöä historialliseksi, sillä viikinkiaika oli ennen muuta hopea-aikaa. Lähes kaikissa löydöissä on tähän saakka ollut pelkästään hopeaa, ja jos kultaa ylipäätään on, sen osuus aarteesta on ollut pieni.

Vejenistä löydetyissä koruissa kultaa on kaikkiaan 900 grammaa. Tätä ennen suurin kultalöytö, 750 grammaa, oli tehty niin ikään Etellä-Jyllannissa.

"Yleensä meille riittää pullonkorkki"

Rannerenkaat löytänyt kolmen hengen harrastajaryhmä lähti metallinpaljastimineen alueelle, koska sieltä oli runsaat sata vuotta sitten löytynyt kultaketju.

– Yleensä ilahdumme jo siitä, jos löytyy edes pullonkorkki. Sanoin kyllä, että ajatelkaas, jos tänään löydämme kultaa tai hopeaa, sanoo ryhmään kuuluva psykologi Marie Aagaard Larsen Politiken-lehdelle. 

Hän kuvailee, miten metallinpaljastin alkoi ulvoa vain kymmenen minuutin etsintöjen jälkeen, ja ryhmään kuulunut mies juoksi hänen luokseen – mies, joka ei juokse koskaan,  Aagaard Larsen kertoo.  

Hän poimi maasta litistyneen kultarenkaan ja lähetti siitä kuvan Sønderskovin museoon. Pian renkaita löytyi lisää. Ne olivat massiivista kultaa ja upeasti kuvioituja,  Aagaard Larsen kuvailee.

Seuraavana päivän loppuun mennessä renkaita oli löytynyt kaikkiaan seitsemän. Ne ovat peräisin 900-luvulta, ja tutkijat uskovat, että ne myös haudattiin tuolloin. Kuusi on täysin kultaa.

 

Leveästi hymyilevä nainen istuu maassa ja pitelee kämmenillään kahta kultaista rannerengasta.

 

Marie Aagaard Larsen teki elämänsä löydön

 

Korut kuuluivat korkeimmalle eliitille

Sønderskovin museon arkeologi Lars Grundvad sanoo, että kuvat nähdessään hän tiesi löydön heti ainutlaatuiseksi.

Renkaat ovat tiettyä Jellingin tyyliksi kutsuttua koristelutyyliä, joka ilmestyi koruihin 900-luvun alkupuoliskolla ja hiipui ennen vuotta 1000.

Myös vuoden 1911 ketjulöytö on Jellingin tyyliä. Grundvaldin mukaan on jokseenkin selvää, että ne kuuluvat yhteen.

Uuden aarteen tarkkalöytöpaikka pidetään toistaiseksi salassa, jotta tutkijat saavat tehdä työnsä rauhassa.  

Tutkija haaveilee kuninkaankartanosta

– Jellingin tyyli kertoo, että korut ovat kuuluneet Tanskan viikinkiajan korkeimmalle eliitille, Grundvald sanoo.

Hän toivoo tutkijoiden saavan kokoon riittävästi rajoitusta laajoille kaivauksille. He haluavat selvittää muun muassa, miksi korut päätyivät maahan.

Peter Pentz arvelee, että rannekorut ovat lahjoja, jollaisia mahtimiehet antoivat tukijoilleen palkinnoksi uskollisuudenvaloista. Tapa tunnetaan islantilaisista saagoista.

Lähistöllä sijaitsivat viikinkien valtakeskittymät Jelling ja Ribe, mutta ainahan voi haaveilla jopa uuden kuninkaankartanon löytymisestä, Grundvald sanoo.