Tutkija Sandra Snaebjornsdottir pitelee kädessään karbonaattikiveä.

Islantilaisen voimalaitoksen tuottama hiilidioksidi pumpataan maahan ja muutetaan kemiallisesti kiinteäksi vain kuukausien aikana.

Ilmastonmuutosta on pyritty hillitsemään muun muassa kehittämällä keinoja varastoida hiilidioksidia maaperään. Tämä on herättänyt pelkoa siitä, että kaasu voi räjähtää yhtäkkisesti pinnalle. Uusi keksintö tekee pelosta ehkä turhan.

Hellisheidin voimalaitos Islannissa on maailman suurin geoterminen voimalaitos ja tuottaa energiaa Reykjavikin kaupungille. Vulkaanisen toiminnan lämmittämä vesi nostaa kuitenkin pintaan hiilidioksidia 40 000 tonnia vuodessa ja pahanhajuista vetysulfidia. Päästöt ovat noin viisi prosenttia vastaavan hiilivoimalan päästöistä.

 
 

Vuonna 2012 aloitetussa Carbfix-hankkeessa kaasuja alettiin sekoittaa maan alta pulppuavan veden kanssa, ja seos johdettiin takaisin vulkaaniseen basalttiin. Basaltti altistuu hiilidioksidille ja vedelle, jolloin alkaa tapahtua kemiallisia reaktioita. Hiilestä alkaa muodostua vaaleaa kalkkista mineraalia.

Aiemmin on arvioitu, että kivien muodostuminen kestää satoja tai tuhansia vuosia. Kukaan ei olisi osannut aavistaa, että 95 prosenttia hiilestä on muuttunut kiinteäksi aineeksi alle kahdessa vuodessa. Tämä tekee hiilen varastoinnista turvallista, kertoo tiedotteessa Science-lehdessä julkaistun tutkimuksen tekijä Martin Stute Columbian yliopistosta.

Basalttia riittää maapallolla, sillä valtamerten pohjat ovat lähes täysin sitä ja mantereidenkin pinnoista noin kymmenesosa. Basaltissa on runsaasti kalsiumia, rautaa ja magnesiumia, jotka reagoivat hiilidioksidin kanssa.

Tähän asti hiiltä on yritetty varastoida hiekkakiveen tai syvälle pohjaveteen. Jos maahan syntyy halkeamia, hiilidioksidi voi purkautua voimalla ylös. Siksi kaasun kivettäminen olisi turvallisempaa.

Uusi menetelmä on halpa ja tehokas, mutta se vaatii toimiakseen runsaasti vettä. Siksi se ei sovi ainakaan kaikkiin hiilivoimaloihin, vaikka ne saastuttavat eniten.