Suomen ilveskannan laskemissa käytetään useita eri menetelmiä. Uusin niistä on riistakamera, sillä lumettomien talvien yleistyessä ilvesten jälkiä on maastosta vaikeaa havaita. Myös dna-analyyseistä odotetaan uutta tietoa tupsukorvista.

Ilves.

 

 

Paljonko ilveksiä on Suomessa?

Tuore tietoa saadaan Luonnonvarakeskukselta (Luke) tällä viikolla.

Viime kesän perusteella arvioidaan, että Suomessa on 2700-2800 ilvestä.

Kannan kasvu on viime vuosina tasaantunut, mutta erityisesti Länsi-Suomessa ilveksiä on entistä enemmän.

– Ilveksen hoitosuunnitelmassa tavoitteena on, että kanta jakautuisi tasaisemmin koko Suomeeen. Tiheydessä on aina alueellisia eroja, muistuttaa tutkija Katja Holmala Luonnonvarakeskuksesta.

Aikuinen ilves ei vaeltele kauas

Ilvesten määrää arvioidaan Suomessa monilla eri tavoilla.

Tärkeimpiä ovat koulutetut suurpetoyhdyshenkilöt, jotka tuntevat alueensa ja tietävät mitä petoeläimiä heidän alueellaan ylipäätään liikkuu.

 

Nainen katsoo kauas tulevaisuuteen

 

Katja Holmala odottaa mielenkiinnolla uusia tutkimustuloksia ilveksistä.

 

Sen lisäksi tehdään  metsästäjien, riistakeskuksen ja riistantutkimuksen yhteistyönä maastolaskentaa. Siihen osallistuu  tuhansia vapaaehtoista metsästäjiä.

Kannan kasvua seurataan myös asentamalla radiolähetinpanta muutamien ilvesten kaulaan. Näitä pantailveksiä on liikkunut metsissä jo useamman vuoden ajan.

– Aikuisilla on pysyvät elinalueet, eikä vuosien välillä ole suuria eroja. Nuoret ilvekset lähtevät noin vuoden ikäisinä kulkemaan ja asettuvat sitten johonkin sopivaan paikkaan, kertoi Katja Holmala viikonvaihteessa päättyneillä Erämessuilla Riihimäellä.

Tavallisimmin nuori ilves asettuu muutaman kymmenen kilometrin päähän synnyinseudulta, mutta tiedetään että ilves voi vaeltaa jopa 800 km päähänkin.

Lumettomina talvina riistakamera auttaa

Lumettomina talvina ilveskannan seuranta voi olla hyvin hankalaa. Siksi kannan arvioinnissa kokeillaan myös riistakameran käyttöä.

– Kamerakuvista voidaan turkin kuvioinnin perusteella tunnistaa yksilö.

Ilveksen turkki on yksilöllinen, kuten ihmisen sormenjälki.

Kamerakuvista voidaan turkin kuvioinnin perusteella tunnistaa yksilö.

– Katja Holmala

Kuvista kokeillaan myös tunnistaa eri pentueita.

Kamerakuvat eivät ole täysin vakuuttaneet, sillä yöllä liikkuvista ilveksistä on tarjolla lähinnä mustavalkokuvia.

Lisäksi jos eläin on kaukana, niin kamerakuvasta ei yksilöä voi tunnistaa riittävällä tarkkuudella.

Katja Holmala toivoo, että näin saataisiin lisää tietoa elinpiireistä sekä millaisia suhteita vierekkäisillä alueiden naarailla on toisiinsa.

– Oletus on, että naapurinaaraat ovat sukua keskenään.

Se puolestaan selviää dna-tutkimuksella.

Norjalaiset auttavat suomalaisia

Kaakkois-Suomessa on kerätty ilvesten dna-näytteitä useista eri lähteistä. Metsästetyistä ilveksistä on otettu kudosnäytteitä jo usean vuoden ajan.

– Tämä on niin uutta, että ensimmäisiä näytteitä analysoidaan vasta norjalaisessa Bioforsk-nimisessä tutkimuslaitoksessa. Se on erikoistunut geneettisiin analyyseihin.

Näytteiden kerääjät ovat metsässä keränneet myös pentueiden uloste- ja karvanäytteitä. Myös aikuisten ilvesten karvanäytteitä on päätynyt koeputkiin.