Ampujakalan kyvyt yllättivät tutkijat, sillä ihmiskasvojen tunnistamista pidetään melko mutkikkaana tehtävänä.
 

Hauen tai lohen kyvyistä ei vielä tiedetä, mutta ainakin trooppinen ampujakala osaa panna naaman muistiin.

Uusi australialais-brittiläinen tutkimus asettaa uuteen valoon niin Tappajahai-elokuvan kuin pyydystä ja päästä -kalastuksenkin. Sen mukaan kalat nimittäin tunnistavat ihmiskasvoja.

Tutkimus tosin tehtiin vain yhdellä kalalajilla, ampujakalalla. Nimensä mukaisesti se osaa ampua suullaan vettä, vähän kuin vesipyssyllä.

Yleensä kala tähtää vesisuihkun oksalla keikkuviin hyönteisiin, jotka putoavat veteen sen ateriaksi. Tutkimuksessa kala opetettiin räiskimään ihmisten kasvokuvia kohti.

 

Kokeessa akvaarion yläpuolelle viritettiin näyttö. Ensin kaloille näytettiin vain yhtä naamaa, jota kohti ne koulutettiin ampumaan.

Koetta vaikeutettiin näyttämällä tutut kasvot samanaikaisesti vieraan naaman kanssa. Kalat ampuivat oikeaa naamataulua 81 prosentin varmuudella. Tulos on hämmästyttävän hyvä, sillä kokeessa kaloille näytettiin kaikkiaan neljän eri ihmisen kasvoja.

Koska ampujakalat osoittautuivat näin taitaviksi, tutkijat vaikeuttivat koetta. Kasvokuvia muokattiin kuvankäsittelyllä yhdenmukaisemmiksi. Esimerkiksi kasvojen väri ja pään muoto säädettiin kaikissa kuvissa samanlaiseksi.

Nyt kalat pärjäsivät jopa aiempaa paremmin, ampuen oikeita kasvoja 86 prosentissa naamapareista.

Kalan kyvyt yllättivät, sillä ihmiskasvojen tunnistamista pidetään melko mutkikkaana tehtävänä.

Kasvot ovat kaikki aika samanlaisia: silmä, silmä, nenä, suu, aina samassa muodostelmassa. Yksilölliset erot ovat lopulta pieniä, kun miettii vaikka sitä, miten paljon perheenjäsenten kasvot muistuttavat toisiaan.

Osa tutkijoista on olettanut kasvojen tunnistamisen niin haastavaksi tehtäväksi, että siihen pystyvät vain kädelliset, joilla on isot ja mutkikkaat aivot. Kaloilla esimerkiksi koko näköaivokuori on kädellisiin verrattuna heikosti kehittynyt.

”Ihmisen aivoissa on erityinen alueensa ihmiskasvojen tunnistamista varten, mikä viittaa siihen, että kasvoissa itsessään on jotain erityistä”, sanoo Oxfordin yliopiston tutkija Cait Newport tutkimustiedotteessa.

”Se, että ampujakala selvisi tehtävästä, viittaa siihen, että ihmisten kasvojen tunnistamiseen ei välttämättä tarvita monimutkaisia aivoja.”

Ennen kalakokeita vastaava tehtävä on onnistunut linnuilta.

Ihmisen kasvojen tunnistamiseen liittyvät aivorakenteet voivat liittyä tarpeeseen käsitellä nopeasti suurta määrää kasvoja hyvin vaihtelevissa oloissa.