Suomessa 400 miljoonasosan rajan yli mentiin jo vuosia sitten. Ilmastoprofessorin mukaan paikalliset luvut ovat lähinnä politiikan ja päästökaupan välineitä.

 
 
Yhden suomalaisen touhut vaikuttavat maapallon ilmekehään promillen viidesmiljoonasosan verran, sanoo professori Ari Laaksonen.
 
 
Yhden suomalaisen touhut vaikuttavat maapallon ilmekehään promillen viidesmiljoonasosan verran, sanoo professori Ari Laaksonen.

 

Maapallon ilmastonmuutos saavutti toukokuussa yhden virstanpylvään, kun Etelämantereen ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ylitti 400 miljoonasosan haamurajan ensimmäistä kertaa neljään miljoonaan vuoteen. Mutta pitäisikö tässä nyt panna juhannussuunnitelmat uusiksi? Selvitimme.

Hiilidioksidi on tärkein ilmastoa lämmittävä kasvihuonekaasu.

 

 

Mitä tämä miljoonasosan käsite oikein tarkoittaa, professori Ari Laaksonen Ilmatieteen laitoksen ilmastoyksiköstä?

”Se tarkoittaa miljoonasosaa kaikista ilman molekyyleistä. Ilmassahan on typpeä ja happea ja niiden lisäksi esimerkiksi jalokaasuja ja saastekaasuja, kuten typen oksideja, rikkidioksidia ja otsonia.”

400 miljoonasosaa on pidetty ilmastonmuutoksen haamurajana. Koko maapallon keskiarvo ylitti rajan viime vuonna. Miten Suomessa?

”Suomessa mentiin jo muutama vuosi sitten 400 miljoonasosan yli. Meillä pitoisuus on hieman Etelämannerta suurempi, koska päästölähteet ovat lähempänä. Jos joku päästää jossain ilmaan hiilidioksidia, kestää parisen vuotta, ennen kuin se on tasaantunut koko maapallolle. Etelänapa on kaukana päästölähteistä, joten siellä hiilidioksidin määrä nousee hitaammin.”

Onko näillä paikallisilla mittauksilla mitään väliä?

”Kun ajatellaan ilmastoa, on hyvin vähän eroa sillä, onko lukema 400 tai 410. Toisaalta lukemalla on merkitystä silloin, kun tehdään ilmastosopimuksia ja monitoroidaan sitä, noudattavatko valtiot päästörajojaan. Mittaustulosten ja tietokonemallien avulla voi päätellä, minkä verran hiilidioksidia pääsee ilmaan eri puolilla maailmaa. Ilmaston kannalta merkitystä on vain kokonaismäärällä. Se on nousussa.”

Suurin osa hiilidioksidista pääsee ilmaan fossiilisten polttoaineiden käytön vuoksi. Miten suomalaisen juhannuksen viettäjän pitäisi suhtautua tähän kaikkeen?

”Nyt en lähde sanomaan, että mökille lähtiessä pitäisi vaihtaa auto vähäpäästöisempään.”

Entä saunat ja grillit?

”Kyllä makkarat voi grillata ihan huoletta. Suomen merkitys tässä touhussa on luokkaa yksi promille, joten yhden suomalaisen tekemisten vaikutus on promillen viidesmiljoonasosa. Ihmisten kollektiivinen käytös vaikuttaa. Jos kaikki alkavat käyttäytyä tietyllä tavalla, niin asiat muuttuvat.”

Asiat ovat jo muuttuneet. Maapallon hiilidioksidipäästöt eivät ole juuri lisääntyneet sitten vuoden 2013, arvioi kansainvälinen energiajärjestö IEA. Taustalla on uusiutuvan energian yleistyminen.

Päästöt eivät ole lisääntyneet, vaikka maailman talous on kasvanut samaan aikaan noin kolmen prosentin vuosivauhtia, järjestö huomauttaa.

400 miljoonaosan rajapyykiltä ei kuitenkaan ole paluuta ihan heti.

”Maailmanlaajuisesti hiilidioksidin määrä ei palaa 400 miljoonasosan alle meidän elinaikanamme eikä todennäköisesti pitkään aikaan meidän jälkeemmekään”, sanoo johtava tutkija Pieter Tans Yhdysvaltain kansallisesta valtamerten ja ilmakehän tutkimuslaitoksesta.

Hhiilidioksidin määrä on lisääntynyt yhtä kyytiä vuodesta 1958 alkaen. Sitä vanhemmalta ajalta ei mittaustuloksia ole.

Miten hiilidioksidi vaikuttaa, Ari Laaksonen?

”Jos tätä vauhtia jatketaan, niin vuoteen 2 100 mennessä ilmasto lämpenee 4 tai 5 astetta. Nyt tavoitteena 1,5 asteen lämpenemiskatto. Sitä vaativat etenkin Tyynenmeren saarivaltiot.”