Kipsin levittäminen pelloille vähentää muun muassa fosforin huuhtoutumista vesistöihin. Aiemmissa tutkimuksissa kipsi on jo osoittautunut lupaavaksi vesiensuojelukeinoksi. Nyt selvitetään sen soveltuvuutta Saaristomeren tilan parantamiseen.

Ruotsinlaiva Saaristomerellä.

 

 

Mistä on kyse?

  • Kun pelloille levitetään kipsiä, se vähentää fosforin huuhtoutumista ja ehkäisee vesistöjen rehevöitymistä
  • Käynnissä olevassa hankkeessa selvitetään, miten kipsillä voitasiin parantaa Saaristomeren ja koko Itämeren tilaa
  • Kipsiä levitetään syksyllä 1 550 peltohehtaarille

Saaristomeren tilaa pyritään parantamaan käsittelemällä peltoja kipsillä. Asiaa tutkitaan Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen SAVE-hankkeessa.

Peltojen kipsikäsittely on jo aiemmissa tutkimuksissa osoittautunut lupaavaksi vesiensuojelukeinoksi. Se vähentää pelloilta tulevaa fosforikuormaa nopeammin, tehokkaammin ja edullisemmin kuin nyt käytössä olevat keinot.

Nyt käynnissä olevassa hankkeessa selvitetään, kuinka kipsi soveltuisi laajamittaiseen käyttöön. Samalla tutkitaan, kuinka sillä voitaisiin parantaa Saaristomeren ja koko Itämeren tilaa.

– Saaristomeren vuotuista fosforikuormitusta voitaisiin kipsin avulla vähentää arviolta lähes kolmanneksella varsin edullisesti, sanoo Helsingin yliopiston professori Markku Ollikainen.

Kipsi ehkäisee vesistöjen rehevöitymistä

Kun kipsi eli kalsiumsulfaatti liukenee peltomaahan, se parantaa maan mururakennetta ja edistää fosforin sitoutumista maahiukkasiin. Näin fosfori säilyy kasvien käytettävissä. Samalla kipsi vähentää eroosiota ja fosforin huuhtoutumista sekä ehkäisee vesistöjen rehevöitymistä.

Myös orgaanisen hiilen huuhtoutuminen vähenee.

Saaristomeren vuotuista fosforikuormitusta voitaisiin kipsin avulla vähentää arviolta lähes kolmanneksella.

– Markku Ollikainen

Kipsin sisältämän sulfaatin vuoksi kipsiä voidaan käyttää vain meriin laskevilla valuma-alueilla, koska merivedessä on luontaisesti korkea sulfaattipitoisuus.

– Seuraamme fosforin ja kiintoaineksen ohella myös sulfaatin määrää jokivedessä ja tutkimme sulfaattipitoisuuksien vaikutuksia vesieliöstöön laboratoriokokeilla. Haluamme varmistua, ettei kipsi ole jokivesien eliöstölle haitallista, erikoistutkija Petri Ekholm Suomen ympäristökeskuksesta kertoo.

Mukana yli 50 viljelijää

Laaja kipsinlevityspilotti toteutetaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa. Vaikutuksia vedenlaatuun seurataan valuma-alueilla. Tutkimusta tehdään Liedon, Paimion ja Auran alueella Saviojoella. Mukaan on lähtenyt yli 50 viljelijää.

Kipsin levitys alkaa syksyllä. Kaikkiaan 6 200 tonnia kipsiä levitetään yhteensä 1 550 peltohehtaarille.

Tulosten pohjalta laaditaan suunnitelma kipsin käytölle Etelä-Suomen rannikkoalueilla ja osana maatalouden ympäristökorvausjärjestelmää.