Versosurman aiheuttamia tuhoja on havaittu tänä kesänä havumetsiköissä eri puolilla maata. Sienitauti aiheuttaa kasvutappioita taimikoissa ja voi johtaa koko metsän kuivumiseen, jos olot ovat sille suotuisat.

Versosurman kellastamia männynneulasia.

 

 

Mistä on kyse?

  • Versosurma-sienitautia on havaittu runsaasti ympäri maata
  • Pahiten tauti iskee mäntyihin
  • Se voi vaurioittaa myös kuusia
  • Versosurma iskee yleensä sateisten kesien jälkeen

Kun vieremäläinen metsänomistaja Jouni Kauppinen näki ensimmäisiä merkkejä mäntymetsänsä sairastumisesta, hän ei arvannut epäillä mitään vakavampaa. Hän luuli puiden vain karistavan neulasia.

– Mutta sitten kävi metsäammattilainen pihassa ja kysyi, oletko huomannut, mitä tapahtuu. Rupesin katselemaan tarkemmin ja niitä on nyt tosi laajalla alueella.

Nyt Kauppisen isot männyt ovat kellastuneet ja kasvitauti, versosurma, on edennyt nopeasti. Monin paikoin tauti on levinnyt latvuksesta koko puuhun.

Metsänomistajan mukaan tauti voi tuhota paljonkin puustoa. Hän on jo tehnyt ilmoituksen tuhoista vakuutusyhtiöön.

– Siellä se verossurma on metsässä on ja aktivoituu märkien kesien johdosta, kuten nyt on käynyt. Sieltä kai ne pohjat on viime kesältä.

Tuhoja ympäri Suomen

Versosurman kellastamista männiköistä on tullut tänä kesänä havaintoja laajalta alueelta kautta maan, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.

Hän kertoo versosurman olevan surmakkasienen aiheuttama tauti, joka tappaa yleensä männyn kasvaimia ja puun alaoksia, mutta voi levitä myös koko latvukseen. Koko latvuksen sairastuminen vaatii yleensä useamman vuoden epidemian jatkumista. Jos koko latvus sairastuu, puu kuolee. Versosurman saastuttama taimi kuolee helposti.

– Versosurmaa esiintyy nyt runsaasti, koska edellinen kostea kesä oli sienitaudeille suotuisa.

Tulevien tuhojen laajuutta on vielä vaikea ennustaa, sillä kuluvan kesän ja lähivuosien säät vaikuttavat olennaisesti surmakkasienien itiöiden määrään. Surmakka tuottaa suvuttomia itiöitä tartuntaa seuraavana kesänä ja suvullisia itiöitä kahden vuoden kuluttua tartunnasta. Jos kesät ovat useana perättäisenä tai kahden vuoden välein kosteat ja viileät, sienituhot nousevat merkittäviksi.

– Versosurmalle alttiita metsiä ovat alavat painanteet, joissa pienilmasto säilyy kosteana ja ympäristöään viileämpänä. Kostean kesän jälkeen tautia on kuitenkin esiintynyt myös muilla kasvupaikoilla, Remes sanoo.

Viimeksi pahat tuhot 1980-luvulla

Suomessa versosurmaepidemia tappoi viimeksi 1980-luvun alkupuolella metsäalueita. Pohjois-Savossa on edelleen tunnistettavissa purojen ja jokien varsilta sekä suoalueilta metsiä, joista männyt kuolivat reilut 30 vuotta sitten. Usein näillä paikoilla kasvaa nyt lehtipuustoa.

Versosurma tekee pahimmat tuhot männiköissä, mutta surmakkasieni voi iskeä myös kuusiin ja muihin havupuihin. Kuusella vauriot ovat kuitenkin lievemmät kuin männyllä. Tauti tappaa yleensä kuusella latvakasvaimia sekä taimia.

Runsas surmakkasieniesiintymä vaikuttaa selvästi metsien kasvuun. Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan puuston kasvu voi alentua tulevalla viisivuotiskaudella yli 40 prosenttia, jos surmakkasieni tuhoaa elävän latvuston kolmannekseen nykyisestään, Markku Remes sanoo.