Vieraslajit uhkaavat kotimaisia mansikoita ja puita. Ilmastonmuutos saattaa luoda otolliset, lämpimät ja kosteat olot monille vaarallisille taudeille.

 
 
Tällä pellolla ei ole punamätää, eikä onneksi kovin monella muullakaan Suomen mansikkaviljelmistä. Sieni tappaa mansikan juuret.
 
 
Tällä pellolla ei ole punamätää, eikä onneksi kovin monella muullakaan Suomen mansikkaviljelmistä. Sieni tappaa mansikan juuret.

 

Kuvittele Suomi ilman mansikoita, juhannuskoivuja ja metsätaloutta. Punamätä on tuhonnut mansikat, aasianrunkojäärä syönyt lehtipuut ja niluri havupuut.

Kuvitelma on kärjistetty mutta mahdollinen, jos tuholaisten valvonta lyödään laimin.

Punamätä on sieni, joka tuhoaa mansikan juuret. Sitä havaittiin Suomessa ensi kerran vuonna 2012. Koska se löytyi silloin jo kymmeniltä eri mansikkamailta, on tauti mitä luultavimmin saapunut jo paljon aiemmin, kertoo metsäpatologian professori Jarkko Hantula Luonnonvarakeskuksesta.

Hantula on varoittanut, että suomalaisesta mansikasta voi tulla ylellisyystuote, jos punamätä pääsee leviämään.

Toistaiseksi suurtuholta on säästytty, koska kesät ovat olleet punamädälle liian kuivia ja kylmiä. Tilanne huononee, jos ilmasto muuttuu nykyistä kosteammaksi ja kuumemmaksi. Hantulan mukaan parhaatkaan ilmastomallit eivät anna tästä kovin varmaa käsitystä.

 
 
Aasianrunkojäärän toukat tekevät selvää lehtipuista. Ötökän ruumis on 25-35 millimetriä pitkä.
 
 
Aasianrunkojäärän toukat tekevät selvää lehtipuista. Ötökän ruumis on 25-35 millimetriä pitkä.
 

Aasianrunkojäärä taas on kovakuoriainen, jonka toukat syövät lehtipuita. Suomessa sitä havaittiin ensimmäisen kerran viime vuonna Vantaan Kolohongassa.

Jäärä on saanut kohtalaisen paljon julkisuutta. Sitä etsitään nyt koirienkin kanssa. Evira on tuottanut Saksasta kaksi jääräkoiraa, jotka on koulutettu haistamaan jäärät ja niiden toukat silloinkin, kun ihminen ei havaitse vielä mitään.

Yhdysvalloissa metsäviraston tutkijat ovat laskeneet, että jäärä voi levitessään aiheuttaa satojen miljardien dollarien vahingot.

Aasianrunkojäärä on siis pelottava otus, mutta kauheampiakin on.

 

Vuoristoniluri, Dendroctonus ponderosae, on lisääntynyt Kanadassa Brittiläisen Kolumbian ja Albertan provinsseissa. Viisi milliä pitkä kovakuoriainen hyötyy aiempaa leudommista talvista.

 
Vuoristoniluri, Dendroctonus ponderosae, on lisääntynyt Kanadassa Brittiläisen Kolumbian ja Albertan provinsseissa. Viisi milliä pitkä kovakuoriainen hyötyy aiempaa leudommista talvista.
 

Suomea uhkaavat pahiten eräät muut ötökät ja sienet. Brittiläisessä Kolumbiassa Kanadassa vuoristoniluri-kovakuoriainen on tuhonnut 18 miljoonan hehtaarin alalta yli puolet kaupallisesti arvokkaista männyistä.

Suomen metsäpinta-ala on noin 22 miljoonaa hehtaaria. Luvuista voimme päätellä, että täällä vuoristoniluri voisi tuhota puolet metsätaloudesta.

Hantula nimeää suurina uhkina myös eräät muut nilurilajit, lännenpahkaruosteen ja mäntyankeroisen.

Vaarallisimmat lajit ovat tuntemattomia.

Pahinta tuhoa maailmalla on syntynyt, kun tutkijat eivät ennen epidemian alkamista tunteneet sen aiheuttajaa, kertoo Hantula. Hänen mukaansa tällaisia sairauksia olivat esimerkiksi kastanjansurma, valkomännyn tervasroso, hollanninjalavatauti ja yhtenä viimeisistä saarnensurma.

Tuhoisat yllättäjät ovat alkuperäisille isännille vaarattomia organismeja. Uudella alueella ne tekevät rumaa jälkeä, koska paikallisilta lajeilta puuttuu vastustuskyky.

Vuonna 2013 Hantula ja 30 muuta tutkijaa kokosivat yhteen tiedot vieraiden taudinaiheuttajien invaasiosta Euroopan metsissä. Tutkimus osoitti, että vaarallisia vieraslajeja on tullut vuoden 1800 jälkeen Eurooppaan kiihtyvällä tahdilla.

70 prosenttia vahingollisista organismeista on tullut rajojen yli taimien mukana. Tavarankuljetukset ovat tehostuneet ja maailmankauppa kasvanut, mutta kasvien puhtauden valvonta on jäänyt jälkeen.

Tuottajilta ja kauppiailta, jotka pystyisivät parhaiten pysäyttämään vieraslajit, puuttuu siihen motiivi. Heidän toimistaan aiheutuneet vahingot koituvat melkein aina muiden maksettaviksi: viljelijöiden, maanomistajien ja veronmaksajien. Sakot, jos niitä joutuu maksamaan, ovat mitättömiä.

Hollantilainen taimikasvattaja, joka on myynyt Suomeen punamädän pilaamia mansikantaimia, voi joutua korvaamaan taimien hinnan, mutta ei välillisiä vahinkoja.

Yhdeksi ratkaisuksi tutkijat ovat ehdottaneet rahastoa, johon kerätään varoja kasvikaupan toimijoilta. Parantamalla toimintaansa ne vähentäisivät samalla maksujaan rahastoon.

Läpi päässyt tuholainen pystytään usein vielä pysäyttämään siivoamalla ympäristö, esimerkiksi hakkaamalla metsää aasianrunkojäärän saastuttamien puiden ympäriltä.

 

Saarnenjalosoukko, Agrilus planipennis, on tuhonnut saarnia Pohjois-Amerikassa ja Moskovan ympäristössä. Suomessa tätä alun perin itäaasialaista lajia ei ole vielä tavattu. Aikuinen kuoriainen on 8,5-14 millimetriä pitkä.
 
Saarnenjalosoukko, Agrilus planipennis, on tuhonnut saarnia Pohjois-Amerikassa ja Moskovan ympäristössä. Suomessa tätä alun perin itäaasialaista lajia ei ole vielä tavattu. Aikuinen kuoriainen on 8,5-14 millimetriä pitkä.
 

Biologinen torjunta tehoaa joskus hyvin. Yhdysvaltojen kaupungeissa saarnenjalosoukko on tappanut satoja miljoonia saarnia. Sitä torjumaan tuotiin Kiinasta loisampiaisia. Seurantatutkimuksen mukaan ampiaiset tappoivat 90 prosenttia tuholaisen toukista.

”Suomessa hyönteisten biologinen torjunta on vähäistä”, kertoo Hantula. Meillä on käytössä virus, jolla voidaan torjua lentoruiskutuksin ruskomäntypistiäisiä.

Yyterissä mäntyjä tuhonnutta tähtikudospistiäistä on yritetty torjua eräällä sukkulamadolla, joka loisii pistiäisessä. Havupuiden pahoja tuhosieniä, juurikääpiä, on torjuttu kilpailevalla sienellä, harmaaorvakalla. Hantulan oma tutkimusryhmä kehittää menetelmää, jossa juurikääpää torjutaan virustaudilla.

Aivan viime aikoina geenieditointi on noussut esiin mahdollisena torjuntakeinona. Eliön perimää pystytään nyt kirjoittamaan uudelleen kuin tietokoneohjelmaa.

Lontoon Imperial College kehittää Bill Gatesin säätiön varoilla menetelmää malariahyttysten tuhoamiseksi. Geenieditoinnilla tehdään naarashyttysistä steriilejä. Steriiliyttä aiheuttava geenimuutos leviää niin tehokkaasti, että yhdessätoista sukupolvessa koko laji on tuhoutunut, tutkijat laskevat.

”Teknologia toimii hyvin todennäköisesti”, sanoo Hantula.

”Itse asiassa geenieditointi on yksi suurimmista tieteellisistä harppauksista tällä vuosituhannella. Geenieditointi tulee olemaan ja oikeastaan on jo nyt yleinen työkalu kaikenlaisessa tutkimuksessa, myös metsäbiologiassa. Siten sen hyödyntämismahdollisuudet ovat suuret sekä suoraan että välillisesti saavutetun tutkimustiedon kautta.”

Se, kuuluuko geenieditoinnin sovelluksiin tulevaisuudessa myös vieraslajien hävittäminen steriloimalla, on vielä epäselvää. Tutkijayhteisökin pohtii vielä uusien teknologioiden mahdollisuuksia ja riskejä.

Vielä nyt ainoa yleispätevä keino on pysäyttää taudinaiheuttajan leviäminen heti alussa.