Apollo-lentojen jälkeen tähtitieteilijät luulivat, että Kuu on rutikuiva. Mutta he olivat väärässä, kertoo Phys.org.

Sen jälkeen kun Kuu syntyi Maan ja Marsin kokoisen planeetan yhteentörmäyksestä 4,5 miljardia vuotta sitten, Kuuhun osui paljon vesipitoisia asteroideja. Ne tunnetaan hiilikondriitteina, ja ne pommittivat Kuuta kymmenien miljoonien vuosien ajan.

Myös Maahan osui tuolloin valtavasti hiilikondriitteja, mutta jäljet iskuista ovat säilyneet Kuussa paljon Maata paremmin, koska Maassa tektoniset laatat ovat muokanneet maanpintaa.

Vaikka Kuussa on lähes varmasti vettä, sen määrästä ei ole tietoa. Kuukivien perusteella arvioidaan, että sitä voisi olla jäätyneenä noin tuhat biljoonaa tonnia. Se riittäisi miljoonan olympia-altaan täyttämiseen.

Jos vettä todella on niin paljon, se lienee hydroksyylin muodossa ja painottuu napa-alueille syviin kraattereihin, joihin Aurinko ei milloinkaan paista. Vesi on säilynyt siellä neljä miljardia vuotta.

Uudet tiedot ovat julkaistu Nature Communications -tiedelehdessä.

Tulevaisuudessa Kuussa olevaa vettä voidaan käyttää avaruusasemien resurssina sekä rakettien polttoaineena. Esa ja Nasa aikovat selvittää veden määrän seuraavilla robottilennoilla.