Tuoreen tutkimuksen mukaan dinosaurukset sukupuuttoon tappanut asteroid tuhosi myös yli 90 prosenttia silloin eläneistä nisäkäslajeista, Phys.org kertoo. Niin kutsuttu liitukauden joukkosukupuutto tapahtui lähes 66 miljoonaa vuotta sitten.

Bathin yliopiston tutkimuksen perusteella liitkauden ja sitä seuranneen paleogeenikauden välissä kuoli sukupuuttoon 93 prosenttia liitukauden lopulla eläneistä nisäkkäistä. Saman tutkimuksen mukaan nisäkäslajien kirjo kuitenkin kasvoi pian tämän jälkeen aiemmin tiedettyä nopeammin.

Tutkijat analysoivat läntisestä Pohjois-Amerikasta noin kaksi miljoonaa vuotta asteroidin tömäystä ennen ja 300 000 vuotta törmäyksen jälkeen ja niiden väliseltä ajalta tunnettua fossiiliaineistoa.  He vertasivat lajien monimuotoisuutta ennen ja jälkeen dramaattisia sukupuuttoja aiheuttaneen tapahtuman selvittääkseen, miten raskas isku törmäys oli lajistolle ja kuinka nopeasti nisäkkäiden monimuotoisuus palasi.

– Sukupuutolle altteimmat lajit ovat lajeista harvinaisimmat. Harvinaisuutensa vuoksi niistä jää vähemmän fossiileja ja niiden löytäminen on epätodennäköisempää. Yleiset lajit selviävät todennäköisemmin, ja niiden fossiileja löydetään yleensä enemmän jo tuhoisaa tapahtuma edeltäneeltä ajalta, Bathin yliopiston tutkija Nick Longrich kertoo.

– Fossiiliaineisto on vinoutunutta niiden lajien suuntaan, jotka selviävät. Niin pahalta kuin tilanne näytti jo aiemmin, datan määrän kasvattaminen paljasti meille, että sukupuuttoaalto oli vielä rajumpi kuin lulimme, Longrich kiteyttää.

Fossiiliaineiston täydennys paljasti tutkijoille uusia harvinaisia lajeja, jotka kuolivat sukupuuttoon. Välittömästi asteroiditörmäyksen jälkeen suurin osa kasveista ja eläimistä ilmeisesti kuoli sukupuuttoon. Selviytyneet selkärankaiset eläimet todennäköisesti söivät kuolleilla eläimillä ja kasveilla ruokailleita hyönteisiä.

Koska ruokaa eri muodoissaan oli yhtäkkiä vähemmän, vain pienikokoiset lajit selviytyivät. Suurimmat säilyneet maaeläimet olivat ilmeisesti noin kissan kokoisia. Se tosiseikka, että tuon ajan nisäkkäät olivat enimmäkseen pieniä, selittää miksi osa niistä selviytyi.

Nisäkäslajien monimuotoisuus palautui entiselleen 300 000 vuodessa asteroidin törmäyksen jälkeen. Lajimäärä palautui edeltävälle tasolle ja pian jopa kaksinkertaistui siitä.

– Koska nisäkkäät selvisivät sukupuuttoaallon jälkeen niin hyvin, olemme aiemmin olettaneet ettei törmäys ollut niille niin kovin kova isku. Analyysimme kuitenkin osoittaa, että nisäkäslajeja katosi enemmän kuin monien muiden eläinryhmien, esimerkiksi liskojen, kilpikonnien ja krokotiilieläinten edustajia. Nisäkkäät vain adaptoituivat uusiin olosuhteisiin nopeammin jälkikäteen, Longrich luonnehtii.

Longrichin mukaan lajiutuminen oli erityisen nopeaa, kun eri alueille Pohjois-Amerikassa jäi toisistaan eristäytyneitä populaatioita, jotka kehittyivät omiin suuntiinsa.