Matarakiitäjä (ylimpänä), nastakehrääjä (vas.) ja kirjokehrääjä liihottelevat pääasiassa öisin.
 

Yöllisillä pölyttäjillä on merkitystä, koska päivävuoroa tekevien perhosten ja mehiläisten määrä on laskussa.

Katuvalaistus luo turvaa ihmisille, mutta ei kaikille muille yöllisille kulkijoille. Brittitutkijat ovat havainneet, että yöllinen valosaaste sekoittaa yöperhosten päät.

Jokainen on varmasti nähnyt, kuinka valaistu ikkuna, taskulamppu tai kynttilä vetää yöperhosia puoleensa. Perhosen ei kuitenkaan kuuluisi lepatella öitään parrasvaloissa, vaan kukkien parissa. Yöperhoset ovat päiväaktiivisten serkkujensa tapaan tärkeitä pölyttäjiä.

Tutkijat huomasivat, että valaistuilla alueilla yöperhoset lentelevät katulamppujen korkeudella, eivät kasvillisuuden tasolla. Lamput puolittivat perhosten määrän maanpinnan läheisyydessä ja tuplasivat lentoaktiivisuuden valojen korkeudella.

 

Tällä voi olla ikäviä vaikutuksia niin kukille kuin yöperhosille itselleen.

”Tällä hetkellä ollaan kovasti huolissaan pölyttäjäpopulaatioiden laskusta ja sen heijastusvaikutuksista kasvien pölytykseen. Tutkimuksemme viittaa siihen, että tätä prosessia uhataan kahdella rintamalla – päivällä ja yöllä – ja yhteisvaikutus voi olla merkittävä”, sanoo tutkija Darren Evans Newcastlen yliopistosta tutkimustiedotteessa.

Erityisen tukala tilanne on niille kasveille, joiden pölytys on nimenomaan yöperhosten varassa. Eri hyönteislajeilla on kukkien suhteen omia suosikkejaan.

Yöperhosten roolia pölyttäjinä on alettu ymmärtää vasta hiljattain. Muiden pölyttäjien tapaan niiden määrä on laskussa koko Euroopassa. Yhtenä syynä pidetään valosaastetta.

Brittitutkimuksessa yöperhoslajeja havaittiin valaistuilla alueilla neljänneksen vähemmän kuin pimeillä. Joka neljäs kiinni saaduista perhosista kantoi mukanaan siitepölyhippuja.

Tutkittujen alueiden katuvalot olivat suurpainenatriumlappuja, jotka ovat tavallisia katuvalaisimia myös Suomessa. Tutkimusryhmä aikoo seuraavaksi testata, vaikuttavatko led-valoilla toimivat lamput yöperhosiin samalla tavoin.