Kollajan tekoaltaan rakentaminen toisi kovia lisähaasteita Iijoen lohikannan elvyttämiseen. Luonnonvarakeskuksen selvityksessä todetaan, että merkittävin ongelma olisi todennäköisesti vaelluspoikasten kasvava kuolleisuus alasvaelluksessa.

Tornionjoesta pyydetty lohi.

 

 

Kollajan tekoaltaan rakentaminen ei estäisi vaelluskalojen palauttamista Iijokeen, mutta vaikuttaisi negatiivisesti lohikannan elvyttämiseen.

Luonnonvarakeskuksen selvityksessä todetaan, että Iijokeen laskevan Livojoen vaelluskalakantojen elvyttämismahdollisuudet heikentyisivät selvästi vaellusyhteyksien vaikeutumisen vuoksi.

Iijoen luonnonuoman, eli Kipinän alueen osalta haittavaikutukset jäisivät kokonaisuuden kannalta kohtalaisen vähäisiksi. Suunnitellut nykyistä pienemmät syys- ja talvivirtaamat voisivat kuitenkin heikentää lohen lisääntymismahdollisuuksia sekä mädin ja poikasten selviytymistä. Luonnovarakeskus laskee, että talvivirtaaman pitäisi olla 30-50 kuutiota sekunnissa kun Kollajan suunnitelmissa virtaus olisi 15 kuutiota.

Luken selvityksen mukaan merkittävimmät ongelmat kohdistuisivat kuitenkin todennäköisimmin vaelluspoikasiin, sillä niiden alasvaelluskuolleisuus kasvaisi tekojärven ja uuden voimalaitoksen vuoksi.

Tekoallas voi olla vaelluspoikasten surmanloukku

Selvityksen mukaan olisi erityisen haitallista, jos Pudasjärven yläpuolisten laajojen tuotantoalueiden vaelluspoikaset ajautuisivat Kollajan tekojärveen johtavalle reitille. Vaelluspoikaset pitäisi pystyä ohjaamaan altaan ohi Iijoen luonnonuoman kautta kaikissa olosuhteissa.

Tanskassa vastaavan kaltaisella tekojärvellä smolttien kuolleisuuden arvioitiin olevan lähes 90 prosenttia. Suurimmiksi ongelmiksi muodostuivat smolttien hidas vaellus sekä harhaileminen vaellusreittiä etsiessä. Se johti lopulta poikaset petokalojen suihin. Etenkin hauki aiheuttaa suuria smolttivaellustappioita hidasvirtaisilla jokiosuuksilla ja patoaltailla.

Mikäli lohi pääsisi nousemaan Iijokeen poikastuotannosta noin 10 prosenttia tulisi Livojoelta. Samoin Kipinän kautta tulevan luonnonuoman osuus olisi sama 10 prosenttia.  Tärkeimmät kutualueet muodostuisivat ylemmäs jokivarteen Pudasjärven yläpuolelle. Sen vuoksi vaelluspoikasten pääsy hengissä alas Kollajan ohi olisi lohikannan kehityksen kannalta erittäin tärkeää.

Pohjolan voiman mukaan haasteet ovat ratkaistavissa

PVO-Vesivoiman ympäristöpäällikkö Aaro Horsma muistuttaa, että Kollaja-hanke ei estäisi Iijoen lohikantojen elvyttämistä.

– Olemme tiedostaneet sen, että lisähaasteita vaelluskaloille Kollajan myötä tulisi, mutta olemme myös sitoutuneet hakemaan niihin ratkaisut suunnittelun yhteydessä tukeutuen uusimpaan tutkimustietoon, Horsma toteaa.

Joen alajuoksulle voitaisiin rakentaa kutualueita

Samassa Luonnonvarakeskuksen selvityksessä todetaan myös, että Iijoen alajuoksulla voisi tehdä merkittäviä töitä lohikannan elvyttämiseksi. Iissä Raasakan vanhan uoman vesittäminen ja kunnostaminen loisi uuden ja huomattavan suuren lohen ja muiden vaelluskalojen poikastuotantoalueen.

Mikäli uomaan johdettaisiin 20 m3/s virtaama ja uoma kunnostettaisiin luonnonmukaisen kaltaiseksi, se voisi parhaimmillaan tuottaa yli 20 000 lohen vaelluspoikasta. Se on enemmän kuin arvioitu Livojoen ja Kipinän alueen yhteenlaskettu tuotantopotentiaali kun huomioon otetaan myös smolttien alasvaelluksesta tulevat tappiot.

Raasakan vanhan uoman poikastuotanto voisi olla jopa 23 prosenttia koko Iijoen vesistön smolttituotannosta.