Metaani ja bakteerit synnyttivät kreikkalaisen saaren rantaan merenpohjaan ihmiskäden jäljiltä vaikuttaneita muodostelmia.

Levän peittämä pyöreä muodostelma

 

Luonnon muovaama "pylvään jalusta" merenpohjassa.

 

Sukeltelijat löysivät Kreikan Zakynthosin saaren rannikolta kolme vuotta sitten ilmiselvät kaupungin rauniot: levän peittämiä klassisten pylväiden rivistöjä ja kivetyksiä.

Kaupungista ehdittiin toivoa egyptiläisen Thonisin eli kreikkalaisittain Herakleionin kaltaista huimaa löytöä. 1 200 vuotta sitten kartalta kadonneen myyttisen kaupungin jäljille päästiin tämän vuosituhannen alussa. Merenpohjan hiekasta ja mudasta on sittemmin paljastunut asuin- ja satamarakennuksia, temppeleitä ja kokonainen kanaalien järjestelmä.

Zakynthosin mereen sortuneeksi satamakaupungiksi arvellut muodostelmat sen sijaan ovat osoittautuneet luonnon luomiksi.

Ne ovat merenpohjasta kuplineen metaanikaasun ja sitä hyödykseen käyttävien bakteerien aiheuttaman kemiallisen reaktion tulosta, eräänlaista luonnon sementtiä, tutkijat kertovat.

 

Kaksi sukeltajaa tutkii kivimuodostelmaa.

 

Zakynthosin rantavesien löytö tutkittiin perusteellisesti.

 

Rivistöksi pylväät asettuivat, koska metaania pulpahteli merenpohjan suorasta halkeamasta. Ikää "raunioilla" on jopa viisi miljoonaa vuotta. Ne paljastuivat sukeltajille merenpohjan eroosion takia.

Arkeologit alkoivat jo ensi sukelluksillaan epäillä, ettei kyseessä ollut paikka, jossa olisi joskus asunut ihmisiä. Vahva vinkki oli se, ettei alueelta löytynyt lainkaan keramiikkaa tai muita merkkejä varsinaisesta elämästä. 

Analysointia johtanut professori Julian Andrews brittiläisestä Itä-Anglian yliopistosta sanoo, että erehdys on ymmärrettävä.

– Tällainen dolomiitin muodostuminen on perin harvinainen ilmiö matalissa vesissä. Yleensä näitä löytyy satojen tai tuhansien metrien syvyydestä, Andrews kertoo.

Tutkimus on julkaistu Marine and Petroleum Geology -lehdessä.