Runsaat 6 000 vuotta sitten nykyisessä Itä-Ranskassa kymmenen ihmistä nuijittiin hengiltä ja paiskattiin joukkohautaan. Sitä ennen heidän käsivartensa katkottiin. Tutkijat arvelevat, että niin haluttiin nöyryyttää vihollista.  

Arkeologi kumatuneena kasana makaavien luurankojen pariin.

 

Vainajien luurangot löytyivät sikin sokin syvän kuopan pohjalta.

 

Ranskan Achenheimista läheltä Strasbourgia löytynyt joukkohauta kertoo kivikautisesta verilöylystä. Ympyrän muotoisessa kuopassa makasivat viiden aikuisen miehen ja yhden teini-ikäisen kokonaiset  ja neljän muun ihmisen osittaiset luurangot. Kuopassa oli myös neljä heille kuulumatonsa käsivartta.

Runsaan kahden metrin syvyinen  kuoppa kaivettiin neoliittisella kivikaudella viljan ja muun ruoan varastoksi. Alueelta on löytynyt kaikkiaan 300 varastokuoppaa.

Kuoppien käyttäminen myös hautaamiseen oli Länsi- ja Keski-Euroopan varhaisissa viljelijäyhteisöissä tavallista. Jotkut tutkijat ovat alkaneet pohtia, mahtoivatko kuopat olla alun perinkin yhteisöjen mahtijäsenten tai jumalille uhrattujen hautoja.

124:ksi numeroidun kuopan vainajat eivät ainakaan saaneet arvokasta kohtelua. Heidät todennäköisesti nuijittiin hengiltä kivikirveellä, arvelevat ranskalaisen Inrap-instituutin arkeologit. Luurangoissa on paljon murtumia, kallosta sääriluihin saakka.

Raivokas rituaali?

Vainajien paiskaaminen kasaksi kuopan pohjalle viittaa siihen, että heidät tapettiin samaan aikaan. Yhden teorian mukaan he olivat ryöväreitä, jotka olivat hakemassa helppoa saalista, mutta joutuivatkin maksamaan yrityksestään hengellään.

Tutkija Philippe Lefrancin mukaan tapa, jolla vihollista käsiteltiin, kertoo raivokkaista rituaaleista ja halusta nöyryyttää vihollista vielä tämän kuoltuakin. Epäselvää on, viillettiinkö kädet poikki jo silloin, kun uhrit vielä olivat hengissä.

Väkivaltaa saattoi lietsoa myös tuolloisen elämän epävarmuus. Varastokuopat olivat suojavallin sisäpuolella, mikä viittaa siihen, että tuolloin eli 6 200–6 600 vuotta sitten elettiin levottomia aikoja, Lefranc sanoo.

 

Kyynärvarresta katkaistu luurangon käsivarsi.

 

Uhrien käsivarret katkottiin, ja niissä näkyy myös muita vammoja.

 

Ajoitus perustuu toistaiseksi keramiikanpalasiin ja nuolenkärkiin, joita alueelta on löytynyt. Luiden radiohiiliajoitus on vielä kesken. Kaivaukset puolestaan pysähtyivät Ranskan tulvien vuoksi. 

Sodatkin tavallisia?

Irrallisia käsiä tienoolta on löytynyt ennenkin, joitakin vuosia sitten Bergheimista. Viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan kuopassa lojui seitsemän luurankoa, osa lapsen kallosta ja seitsemän irti leikattua käsivartta. Kuoppa on peräisin suunnilleen samalta ajalta kuin Achenheimin löydöt.

Yhdessä löydöt antavat pontta sille käsitykselle, ettei teoria neoliittisella kivikauden sopuisuudesta pidäkään paikkaansa. Olettamus perustui pitkälti siihen, että tuolloisessa Keski-Euroopassa tilaa oli paljon ja väkeä vähän.

– Pitkään ajateltiin, että neoliittiset yhteisöt olivat suhteellisen rauhallisia ja tasa-arvoisia. Mutta jo monta vuotta sitten tutkimukset alkoivat osoittaa, ettei se pidä paikkaansa, sanoo tutkimusta johtanut Fanny Chenal.

Hän on tullut siihen tulokseen, että sodatkin olivat tavallisia. Ranskasta ei ole löytynyt ilmeisiä kivikautisten sotien jälkiä, mutta Saksasta niitä on paljastunut.