Arviolta joka toinen virkistyskalastaja pyytää kalaa ilman, että on maksanut edes valtion kalastonhoitomaksua. Kiinnijäämisen riski on pieni, sillä kalastuksenvalvojia on vähän.

Virveleitä veneessä.

 

 

Mistä on kyse?

  • Kalatalouden keskusliitto kaipaa virkistyskalastukseen lisää lupavalvontaa.
  • Metsähallituksen arvion mukaan joka toinen kalastaa ilman maksettua lupaa.
  • Luvatta kalastaessa kiinnijäämisen riski on pieni, sillä valvontaan ei ole riittävästi resursseja.

Kaunis kesäilta ja kalalle tekee mieli. Mutta ovatko luvat kunnossa? Mitä jos kalastuksenvalvoja tulee ja ottaa vehkeet valtiolle? Riski kiinnijäämiseen on pieni, myöntää järjestöjohtaja Risto Vesa Kalatalouden keskusliitosta.

– Valtion kalastonhoitomaksun voi ostaa vuorokaudeksi, viikoksi tai vuodeksi. Todennäköisyys sille, että vuorokausi- tai viikkoluvalla osuu samaan paikkaan kalastuksenvalvojan kanssa, on aika vähäinen, kuten kyllä on vuosiluvankin haltijalla.

Vesan mukaan maassamme on tällä hetkellä 3 000–3 500 kalastuksenvalvojaa.

– Valvontaväkeä on liian vähän. Erityisesti aktiivisia kalastuksenvalvojia tarvittaisiin enemmän ja heille enemmän valvontapäiviä. Nyt toiminta on lähinnä talkootyyppistä.

 

Grafiikka kalastusluvista.

 

 

Kalastuksenvalvojaksi voi ryhtyä kuka hyvänsä rehellinen, luotettava ja oikeustoimikelpoinen henkilö, kunhan läpäisee ELY-keskuksen kalastuksenvalvojakokeen. Lisäksi pitää olla valtuutus kalastusalueelta, osakaskunnalta, vesialueen omistajalta tai kalastusoikeuden haltijalta valvoa kalastusta.

Usein valvoja valvoo kalastusta oman harrastuksensa ohella eli silloin kun joutaa, sanoo Risto Vesa. Tämä johtuu siitä, että valvoja ei aina saa käyttämästään ajasta korvausta.

Kainuussa apua on saatu Metsähallituksen erävalvojista. Kalastusalueet ovat ostaneet Metsähallitukselta valvontapalveluja, eli erävalvojat valvovat kulkiessaan kalastusta myös yksityisten omistamilla vesialueilla.

– Erävalvojissa on poliisitaustaisia henkilöitä, joten heiltä homma sujuu, sanoo kalatalousneuvoja Anssi Härkönen Kainuun kalatalouskeskuksesta.

Joka toinen kalastaa luvatta

Tänä vuonna valtion kalastusmaksu uudistui ja on nyt nimeltään kalastonhoitomaksu. Samalla maksujärjestelmä uudistui niin, että kalastonhoitomaksulla saa myös kalastaa yhdellä vavalla ja vieheellä.

Jokaisen 18–64-vuotiaan, joka kalastaa muutoin kuin onkimalla, pilkkimällä tai silakkaa litkalla kalastamalla, on maksettava kalastonhoitomaksu. Valtio haluaa tänä vuonna saada maksulla kerättyä yhteensä hieman yli 10 miljoonaa euroa.

– Tänä vuonna maksun on jo maksanut vähän yli 100 000 kalastajaa. Se ei riitä, sillä 39 euron maksuja pitäisi kertyä yli 250 000 jotta tavoite täyttyisi, sanoo Risto Vesa.

 

Kalastuksenvalvoja katsoo pyydysmerkkiä

 

Kalastuksenvalvojia on tällä hetkellä 3 000–3 500.

 

Metsähallituksen viime vuotuisen arvion mukaan kalastusmaksuvelvollisista puolet jättää maksun maksamatta. Luvatta kalastajissa on sekä tahallaan pinnaajia että tietämättömiä, arvelee kalatalousneuvoja Anssi Härkönen Kainuun kalatalouskeskuksesta.

– Valtaosa kainuulaisista kalastajista on osannut ostaa lupansa ihan hyvin. Voi olla, että osa ei ole hoksanut luvan tarvetta tai ei tiedä, mutta joukossa on myös niitä, jotka jatkuvasti kalastavat esimerkiksi paikoissa, joissa kalastus on kielletty, kuten voimalaitosten alapuolisilla alueilla.

Kalastuksen valvontaa on tehostettava erityisesti tärkeissä kohteissa, vaatii Kalatalouden keskusliitto.

– Olen sitä mieltä, että kalastuksenvalvonnasta ei ole vielä otettu irti kaikkia mahdollisia tehoja. Valvontaa kannattaisi tehostaa maksujenkin takia, mutta erityisesti pitäisi valvoa uhanalaisia lajeja ja kriittisiä kohteita, sanoo järjestöjohtaja Risto Vesa Kalatalouden keskusliitosta.