Mikkelin Porrassalmen harjualueen kuuluisa kulttuurimaisema on pusikoitumassa umpeen. Myös vieraslajit kuten jättipalsami aiheuttavat päänvaivaa ensi vuonna seitsemänkymppisiä juhlivalla luonnonsuojelualueella.

Metsätalousinsinööri Aannamari Huttunen Porrassalmen muistomerkillä Mikkelissä.

 

Mikkelin kaupungin metsätalousinsinööri Annamari Huttunen iloitsee uudesta Porrassalmen harjualueen maisemanhoitosuunnitelmasta.

 

Tuuli heiluttaa paksujen mäntyjen latvoja kuin tervehdykseksi kulkijoille Mikkelin Porrassalmella. Arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema Porrassalmen taistelun muistomerkki kertoo siitä, että nyt ollaan historiallisella sotanäyttämöllä. Porrassalmen taistelu käytiin harjumaisemassa 13. kesäkuuta 1789, ja se oli osa Ruotsin ja Venäjän välistä Kustaan sotaa. Kauniissa luonnonmaisemassa suomalaisjoukot voittivat määrältään ylivoimaiset venäläisjoukot, ja taistelun muistoksi alueelle on pystytetty muistokivi 1923.

Muistomerkkialueen viereisellä luonnonsuojelualueella pusikoituneen lehtometsän takaa pilkottaa hyvin pieni kaistale peltoa ja sinistä järvenselkää. Harjumaisema on kasvamassa umpeen.

– Tämä on hienointa maisemaa, mitä näillä alueilla on nähtävissä kun se hoidetaan, muistuttaa Mikkelin kaupungin metsätalousinsinööri Annamari Huttunen kädessään tuore luonnonsuojelualueen ja muistomerkkialueen maisemanhoitosuunnitelma. 

– Silloinen maanomistaja Vapaussodan Invalidien Liitto haki Porrassalmea luonnonsuojelualueeksi maisemallisista syistä 1947. Suojelun tarkoituksena on ollut, että metsiä hoidetaan maisemanhoidollisten näkökohtien mukaan. Edellinen hoitosuunnitelma on vuodelta 1999, mutta onneksi kaupunki on tullut tuntoihinsa ja päättänyt laittaa alueita suojelunmukaiseen kuntoon.

Ensi vuonna tulee 70 suojeluvuotta täyteen

Viime kesänä harjualueella juhlistettiin 225­ vuotta sitten käytyä Porrassalmen taistelua suurella taistelunäytöksellä. Silloin maastoa raivattiin ja siistittiin muistomerkin ympäriltä. Nyt on tarkoituksena avata järvi­- ja peltomaisemaa ja varmistaa uhanalaisten lajien suojelua naapurialueella. 

 

Jättipalsamia

 

Jättipalsami voi sinkauttaa siemeniään jopa seitsemän metrin päähän.

 

­ – Noin seitsemän hehtaarin luonnonsuojelualue täyttää ensi vuonna 70 vuotta, joten olisi hyvä, että alue olisi maisemallisesti kunnossa juhlavuonnaan. Kaupungin omistama suojelualue on ollut kaiken muun käytön ulkopuolella ja alue on pusikoitunut ja sinne on hiipinyt myös vieraslajeja. Esimerkiksi jättipalsamia on tavattu runsaasti alueen reunoilla, samoin tuomipihlaja ja terttuselja on kirjattu hoitosuunnitelmaan poistettavien listalle.

"Kaadetaan maapuuksi rinteen suuntaisesti"

Museotiellä riittää polkupyöräilijöitä, moottoripyöriä, autoja ja jalkapelillä liikkuvia maalaismaiseman ihastelijoita. Jotta tiheän lehtipuuvesakon takaa peltoaukea, Saimaan ranta ja Iso­-Surnu erottuisivat, luonnonmaisemaa on raivattava.

Tämä on hienointa maisemaa, mitä näillä alueilla on nähtävissä

– Annamari Huttunen

Metsähallitus ja Etelä­-Savon luontopalvelut on hoitosuunnitelmassa ohjeistanut tarkkaan, mistä maisemaa avataan ja mihin ei saa koskea. Jopa isojen kaadettavin puiden kaatoasuunnat on mainittu.

– Tavoitteena on, että ei voimakkaasti muuteta metsätyyppien normaalia kehitystä. Ryteiköitymistä yritetään estää, mutta kaadetut puut jäävät maapuiksi maisemaan katkoittuina, kertoo Annamari Huttunen.

Sota jättipalsamia vastaan on julistettu

Luonnonsuojelualueen maisemanhoitosuunnitelman osalta hyväksyy vielä ELY­-keskus ja muistomerkkialueen osalta Museovirasto.

– Työt aloitetaan kun lintujen pesintä on päättynyt, ja isot puut harjualuella kaadetaan talvella. Ennen vesakonraivausta on hävitettävä jättipalsamin kasvustot, sillä yleensä valon lisääntyessä raivauksen jälkeen myös jättipalsami leviää räjähdysmäisesti.

– Maisemanhoitotyöt ovat tarpeen, ja ensi kesänä Porrassalmen harjulta avautuu taas kulttuurimaisemaa pidemmälle kuin tien penkkaan, uskoo Mikkelin kaupungin metsätalousinsinööri Annamari Huttunen.