Muurahaiskoiraat kuolevat häälennon jälkeen. Pesään jää kuningatar ja naaraita, joista osa vain laiskottelee.

 
 

Juuri nyt muurahaiskuningattaret ja koiraat lentävät.

Koiraiden elämä päättyy häälennon jälkeen, mutta kuningattaret voivat jatkaa sukua jopa kolmisenkymmentä vuotta – tänä keväänä saamillaan siittiöillä.

Kaikki muurahaiset, joita alkukesällä näemme hyörimässä pesissään ja vilistämässä pitkin polkujaan, ovat naaraita.

Muurahaisia pidetään ahkeruuden perikuvina, mutta oikeasti osa niistä lorvii.

Yli puolet pesästä on maan alla

Kekomuurahaiset rakentavat muurahaisten heimon (Formicidae) komeimmat pesät. Niitä on Suomessa kuusi lajia, muita muurahaislajeja on meillä noin 50.

Pesä on useimmiten koostettu kannon ympärille. Se peittyy korkeimmillaan parimetrisen, usein kymmeniä vuosia vanhan keon alle.

Keon pinnalla on kerros höttöistä neulasmassaa. Sisältä aines on tiiviimpää, sitä maatuneempaa, mitä vanhempaa. Vanhimmissa keoissa alaosa voi olla sammaloitunut.

Jopa yli puolet pesästä sijaitsee maan alla. Sekä maanalainen että maanpäällinen osa ovat täynnä erilaisia kammioita, joita yhdistävät käytävä.

 

Havunneulaset käyvät kekomuurahaisten rakennusmateriaaliksi.
 
Havunneulaset käyvät kekomuurahaisten rakennusmateriaaliksi.

Kammioita on saatettu tukea isoilla tikuilla, mitään liimaa kekomuurahaiset eivät käytä. Huonekorkeus on joitain senttejä.

Keon tarkoitus on lämmönsäätely. Maanpäällinen osa kerää lämpöä. Muurahaiset voivat myös säädellä lämpötilaa avaamalla ja sulkemalla käytäviään ja tuuletusluukkujaan.

Työläiset kuljettavat munia, toukkia ja koteloita sinne, missä kulloinkin on hyvät olot. Jos ulkona on kylmä, pienokaiset viedään syvemmälle, jos lämmin, ne tuodaan ylös.

Reviiritaistelut käydään keväällä

Koko pesä kuningattarineen ja työläisineen talvehtii. Kuningattaria voi olla yksi tai monta, jopa tuhat yhdessä keossa. Ne munivat pesän pintaosissa maalis-huhtikuussa. Silloin lumi saattaa vielä peittää maan ja vain tumma pesä pistää esiin valkoisesta ympäristöstä.

Touko-kesäkuussa koittaa lentomuurahaisten aika: kuningattaret ja koiraat lentävät. Ajankohta vaihtelee eri lajeilla. Joillain lajeilla kaikki kuningattaret eivät lennä, vaan osa parittelee pesässä.

Keväällä kuningattaret munivat ne munat, joista uudet kuningattaret ja koiraat kehittyvät. Talvehtineet työläiset pitävät huolta munista.

 

Unni Pulliainen ja Heikki Helanterä tutkivat muurahaisia Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla.
 
Unni Pulliainen ja Heikki Helanterä tutkivat muurahaisia Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla.

Keväällä työläiset myös korjaavat pesää, jos se on vaurioitunut talvella. Kekoja saattavat kuopaista karhu ja mäyrä, joille maistuvat muurahaisten pehmeät kotelot. Tikatkin kaivavat isoja kuoppia pesiin.

Joillain lajeilla työläiset käyvät reviiritaistelut heti kesän alussa. Niiden täytyy ehkä puolustautua loiskuningattaria vastaan. Nuo tunkeutujat voivat kuulua samaan tai toiseen lajiin kuin pesän asukkaat.

Myöhemmin kesällä kuningattaret munivat uuden sarjan munia. Niistä tulee työläisiä. Sitten kun uudet työläiset on loppukesällä kasvatettu, ne ja vanhat työläiset keräävät ravintoa. Sitä on koottava niin paljon, että syksyn varastoilla saadaan muninta ja toukkien kasvatus seuraavana keväänä käyntiin.

Pesällä on yhteinen ruoansulatus

Keossa elää ryhmä työläisiä, joka on erikoistunut varastoimaan itseensä ruokaa.

Muurahaiset saavat hiilihydraattia kirvojen mesikasteesta. Kirvat imevät kasveista mettä ja muokkaavat sen sellaiseksi, että muurahaisten on helppo hyödyntää sitä.

Lisäksi muurahaiset syövät muita hyönteisiä ja vaikkapa raatoja. Etenkin toukat tarvitsevat proteiinipitoista ravintoa.

Pesällä on yhteinen ruoansulatus, sillä ruoka kiertää suusta suuhun pisaran muodossa.

Metsissä on siellä täällä miljoonakaupunkeja

Isoissa keoissa voi asua miljoona työläistä ja satoja, jopa tuhat kuningatarta.

Monilla kekomuurahaisilla on kekojen verkostoja. Yhtä pesää ei nimittäin kannata kasvattaa loputtomiin. Kuningatar saattaa häälennon jälkeen perustaa uuden pesän.

Muurahaiset tunnistavat saman pesän yksilöt hajusta. Ne eivät välttämättä ole sukua keskenään. Muukalainen menettää äkkiä raajansa, jos se yrittää vieraaseen pesään. Toisaalta muurahaisille sattuu virheitä, ja jopa vieraita kuningattaria pääsee yhteisöön.

Muurahaispesä on kuin monitilatoimisto, sillä kenelläkään ei ole omaa vakituista soppeaan. Yhteiskunta toimii yksinkertaisten sääntöjen mukaan. Työläiset tekevät sen, mikä kulloinkin on tarpeen.

 

 

Loviniskamuurahaistyöläiset siirtävät koteloa paikasta toiseen. Loviniskat ovat läheistä sukua kekomuurahaisille. Nekin rakentavat monesti kekoja.
 
Loviniskamuurahaistyöläiset siirtävät koteloa paikasta toiseen. Loviniskat ovat läheistä sukua kekomuurahaisille. Nekin rakentavat monesti kekoja.

Ihmisestä muurahaisten touhut näyttävät järjettömiltä. Kaksi yksilöä saattaa vetää samaa tikkua eri suuntiin ja yksi kantaa toukan yhteen paikkaan, toinen siirtää sen takaisin. Vaikka pesän päällä käy kuhina, sisällä on myös paljon laiskottelijoita, jotka eivät tee mitään.

Kuningatar säilyttää siittiöt koko elämänsä

Kuningatar parittelee vain yhdellä lennolla, joskus usean koiraan kanssa. Se säilöö siittiöitä spermateekka-nimisessä elimessä takaruumiissaan. Neitsytlennolla saatu sperma riittää loppuelämäksi, jonka aikana kuningatar ei enää poistu pesästä.

Kuningatar munii jopa tuhansia munia päivässä.

 

Kekomuurahaisista suurin on kuningatar, joka on menettänyt siipensä häälennon jälkeen.
 
Kekomuurahaisista suurin on kuningatar, joka on menettänyt siipensä häälennon jälkeen.

Millin kokoisista munista kasvaa puolen sentin mittaisia valkoisia, läpikuultavia toukkia. Työläiset ruokkivat niitä muutaman viikon ajan. Niitä toukkia, joista tulee kuningattaria, syötetään muita enemmän ja erilaisella ravinnolla.

Toukka tekee kotelon ympärilleen. Se on huokoinen ja paperimainen. Kotelovaiheessa muurahainen ei syö.

Joidenkin viikkojen päästä muodonmuutos toteutuu ja kotelosta kuoriutuu vaalea aikuinen. Se tummuu parissa päivässä. Koko kehitys munasta täysikasvuiseksi vie puolisentoista kuukautta.

Aikuinen muurahainen ei enää kasva. Työläiset näyttävät paksummilta, kun ovat täynnä ruokaa. Ne käyvät joidenkin puiden latvassa lypsämässä kirvoja. Alas tulevat ovat pulleampia kuin ylös menevät. Kuningattaren takaruumis paisuu, kun niissä on paljon munia.

Kuningattaret elävät jopa 30 vuotta, työläiset yleensä reilun vuoden.

Tärkein aistinelin sijaitsee tuntosarvissa

Kun kaksi muurahaista kohtaa, ne tunnustelevat toisiaan tuntosarvillaan. Niissä on tärkein aisti, hajun ja maun yhdistelmä. Kaikki kemikaalit eivät leiju ilmassa, vaan niiden aistiminen vaatii kosketusta.

 

Vahvat leuat ovat monitoimityökalu, jolla voi purra, tarttua ja leikata. Muurahaiset kantavat leuoillaan esimerkiksi kuningatarta.
 
Vahvat leuat ovat monitoimityökalu, jolla voi purra, tarttua ja leikata. Muurahaiset kantavat leuoillaan esimerkiksi kuningatarta.

Kekomuurahaisilla on valolle herkät pistesilmät ja verkkosilmät, jotka näkevät paremmin muotoja ja liikettä. Ne käyttävät näköään uhkien havaitsemiseen ja suuntien löytämiseen.

Kapea vyötärö yhdistää keskiruumiin ja takaruumiin. Kuningattarella keskiruumis on isompi ja vahvempi kuin muilla, koska siinä ovat lentolihakset ja siivet. Takaruumiissa ovat ruoansulatuselimistö, myrkkyrauhaset ja kuningattarella myös lisääntymiselimet. Kun kekomuurahaiset suihkuttavat muurahaishappoa, ne ikään kuin istuvat peräpäänsä päällä.

 

 

http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/90c92d923920754fc03fd187f1b3548308b74840-2649506-hs_muurahaiset_080616_05.jpg