Paavolan tammi
 

Kenpä siitä oksan otti, se otti ikuisen onnen;
kenpä siitä latvan taittoi, se taittoi ikuisen taian;
kenpä lehvän leikkaeli, se leikkoi ikuisen lemmen.

 

Monille tulee yllätyksenä, että tammi on meille suomalaisille pyhä puu. Se on keskeinen osa suomalais-ugrilaista maailmanpuukertomusta, joka yhdistää myös monia muita alkuperäiskansoja ympäri maailman. Kotoisessa Kalevalassamme suuri tammi yhdistää maan, taivaan ja tuonelan. Taivas oli litteä, kupolimainen kirjokansi, joka kiertyi Pohjantähden ympäri. Taivas lepäsi ja kiertyi suuren elämänpuun varassa. Maailman keskipisteessä kasvavan puun juuret tunkeutuivat maan uumeniin ja latva kohosi taivaankanteen. Lopulta tammi kasvoi kuitenkin niin suureksi, että se peitti koko maailman pimeyteen. Silloin merestä nousi pikkuruinen mies ja kaatoi tammen vaskikirveellään. Tämä vapautti taivaanvalot ja maailma tuli valmiiksi. Samalla katkesi kuitenkin yhteys ihmisten ja jumalten välillä. Tarinan on selitetty myös kuvaavan Linnunradan syntyä – muistuttaahan Linnunrata muodoltaan hiukan kaadettua puuta.

 

Koputtaa puuta.

 

Vaikuttava kohtaaminen Paavolan tammivanhuksen kanssa sai kaivelemaan hieman enemmänkin tietoa tammesta. Eksyimme samalla mielenkiintoisten hahmojen jäljille, jotka yhdistävät meitä suomalaisia muun muassa antiikin mytologiaan. Opimme, että tammi oli kelttien, kreikkalaisten ja roomalaisten pyhä ukkosenjumalan puu. Tammea on kunnioitettu myös germaanien, balttien ja slaavilaiskansojen parissa. Latviassa ja Liettuassa on palvottu ukkosenjumala Perkunasia, jolle tammi on myös pyhitetty. Suomen Perkele, joka on alun perin tarkoittanut Ukkoa, suomalaisten ja muinaista sään ja sadon sekä ukkosen jumalaa, onkin lainasana Balttiasta.

Tammessa ajateltiin olevan maagista voimaa eli väkeä, ja sen kaatuessa puun taikavoimat vapautuvat: joka taittoi oksan, sai ikuisen onnen, joka latvan, sai ikuisen taian, joka lehvän, hän sai ikuisen rakkauden. Tammea on käytetty myös lääkinnässä: sillä on hoidettu niin syyliä, palovammoja, kurkun vaivoja kuin peräpukamiakin. Se on ollut suosittu myös erilaisissa rituaaleissa: jauhettuja tammenterhoja on käytetty esimerkiksi lemmenlääkkeenä ja onkin uskottu, että nainen tuli helpommin raskaaksi, jos hän rakasteli puolisonsa kanssa tammen alla. Tammen onnen uskottiin siirtyvän myös henkilöön joka sitä koskee: tästä onkin edelleen monelle tuttu tapa “koputtaa puuta” tilanteissa, joissa toivomme hyvän onnen säilyvän.