Uusi ympäristö kasaa paineita sulautua joukkoon. Porukkaan pääsee paremmin puheenpartta vaihtamalla. Mutta kuka olisit silloin, jos kieli vaihtuisi muuksi tahtomattasi?

Muistikuva.

 

 

Yhdysvaltain tiedotusvälineet kertoivat juhannusviikolla teksasilaisesta Lisa Alamiasta, joka alkoi leukaleikkauksessa käytyään puhua brittiaksentilla.

Naisen puhe ei palannut ennalleen leuan parannuttua, ja neurologisten tutkimusten perusteella Alamialla todettiin lopulta harvinainen "vieraan korostuksen oireyhtymä". Latinotaustaisen Alamian puhe kuulostaa nykyään tältä.

Aksentin tai koko kielen vaihtuminen on harvinaista ja aiheutuu yleensä aivovammasta, mutta sitä ei Alamialta löytynyt. Kysyimme suomalaisilta asiantuntijoilta, kuinka puheenpartta muuntavat niin vammat kuin elämänpiirikin.

Miksi pään vamma voi vaihtaa kielen?

Eri kielet ja murteet voivat sijaita aivoissa eri kohdissa. Mikäli pään vaurio kohdistuu sinne, missä juuri omin äidinkieli sijaitsee, ihminen pyrkii ilmaisemaan itseään jollain vauriotta jääneistä vaihtoehdoista. Lähellä saattaa sijaita saman kielen toinen murre, jota on käytetty esimerkiksi aikanaan lapsuuden kodissa tai mummolassa.

Vamma tai esimerkiksi kasvain saattaa "sammuttaa" äidinkielen myös kokonaan. Tuolloin sen sijaiseksi "syttyy" kieli, jota potilas ympäristössään kuulee tai hänelle puhutaan, ja näin itseilmaisun keinoksi voi nousta jopa koulussa vuosia sitten opiskeltu vieras kieli, kunhan se on joskus muistin lokeroon pantu.

Jos mikään elinympäristössä ei herättele osia potilaan piilevästä kielitaidosta, potilas ei pääse taitoon käsiksi.

Miten keskushermoston vamma aiheuttaa aksentin vaihtumisen, vaikka oma kieli ei aivoista katoaisi?

Äänteet ovat hienovaraisen motoriikan tulosta. Mikäli suun alueen hermotukseen tule pienikin vika, esimerkiksi leuan alueen leikkauksessa, kieli ei tottele aivojen käskyjä kuten aiemmin. Tuolloin potilaan puheeseen voi tulla piirteitä, korostuksia ja painotuksia, jotka eivät kuulosta kyseiseltä ihmiseltä vaan jopa eri murteelta.

Tuolloin ei ole vaihtunut puhuttu kieli vaan kielen sointi.

Kuinka pysyvästi kieli vaihtuu?

Aivojen häiriö voi jäädä hetkelliseksi ja kieli palautua. Oman äidinkielen kohta aivoista voi kuitenkin "sammua" myös pysyvästi.

Kyllin nuori ihminen pystyy omaksumaan äidinkielensä uudelleen, mutta kielitaito pitää rakentaa terveeseen kohtaan aivoja ja opetella käytännössä vieraana kielenä.

Vieras murre tarttuu osaan ihmisistä ympäristön vaikutuksesta. Miksi?

Syy on enimmäkseen sosiaalinen, mutta selitys voi löytyä myös peilisoluiksi kutsutuista hermosoluista. Ne saavat ihmisen jäljittelemään toisten eleitä, liikkeitä ja ääniä. Näin murteen kuuleminen voi olla kuin pieni töytäisy, joka saa matkimaan murretta – tiedostamatta.

Ehkä eniten murteen tarttuminen liittyy toisilleen vieraiden henkilöiden pyrkimykseen ymmärtää toisiaan mahdollisimman hyvin – molemmat mukauttavat puhettaan.

Kuka on altis murretartunnalle?

Henkilö, jolla on "kielipäätä", omaksuu herkemmin uusia puheenparsia, vahingossakin.

Henkilö, joka muuttaa uuteen ympäristöön, voi tietoisesti haluta muuttaa myös kieltään sopiakseen joukkoon – tai erottuakseen entisestä.

Henkilö, jonka oman synnyinseudun murre on lähellä vaikkapa uuden opiskelukaupungin murretta, muuntaa puhettaan herkemmin kuin opiskelukaveri, jonka murre on kertakaikkiaan eri laatua.

Lapsen kieli on mukautuvampi, mutta puhetapa voi muuttua vanhempanakin. Paineita ympäristöön sulautumiseen oli aikanaan esimerkiksi Karjalan evakoilla, eikä yhdenmukaisuuden tarvetta puutu nyky-Suomestakaan.

Millainen murre tarttuu herkimmin?

Murteita, sen enempää kuin vieraita kieliäkään, ei ole vaikeita ja helppoja: on vain uuden kielen suhde puhujan omaan äidinkieleen. Joko kielissä on yhteisiä piirteitä tai ei ole.

Vaikka ihmisen puhetapa vaihtuu omasta murteesta tutuhkoon murteeseen melko helposti, omaksumista voivat helpottaa myös huomattavasti selvemmät erot puheenparsien välillä. Mä ja mie, eron kuulee jokainen.

Kuinka tartunnan kantajan saa puhumaan taas omaa kieltään?

Ihminen puhuu niin vähällä vaivalla kuin mahdollista. Ei ole järkeä käyttää kieltä, joka on hankalampaa kuin se, mikä helpoiten tulee.

Tartunta laantuu, kun syy puhua "poikkeavalla" tavalla katoaa. Eli esimerkiksi, kun Turussa opiskeleva lappeenrantalainen palaa kotiseudulleen Etelä-Karjalaan.