FU Orionis tähtisysteemin kirkkaus on pikku hiljaa vähentynyt. Kuvassa taiteilijan näkemys kirkkauden muutoksesta.
 

Vuonna 1936 nuori auringonkaltainen tähti kirkastui 100-kertaisesti. Tutkijat ovat nyt seuranneet tähteä tarkemmin ja onnistuneet saamaan vahvistuksen teoreettisille malleille siitä, kuinka tähti syö aineskiekkoaan.

Historiallinen kolme kuukautta kestänyt purkaus tapahtui, kun FU Orionis -niminen tähti äkillisesti ahmaisi materiaa aineskiekosta. Ilmiö oli luonteeltaan äärimmäisin mitä Auringon kokoisella tähdellä on havaittu.

Tällä kertaa tutkijat halusivat selvittää jatkaako FU Orionis yhä materiakiekkonsa syömistä. Tätä varten he vertasivat tähdestä vuonna 2004 ja 2016 tehtyjä havaintoja. Ilmeni, että järjestelmän säteilyenergia oli vähentynyt 13 prosenttia.

Himmeneminen on tapahtunut nimenomaan lyhyillä infrapunan aallonpituuksilla. Tämä kertoo siitä, että tähti on jatkanut edelleen syömistään. Ja että se on ottanut materiaa nimenomaan aineskiekon kuumemmasta sisäosasta kylmemmän ulko-osan pysytellessä koskemattomana.

Teoreettisesti tällainen käytös on osattu ennustaa, mutta nyt se saatiin ensimmäistä kertaa havaittua. "Tulos on yhteneväinen tietokonemallien kanssa", sanoo tutkimukseen osallistunut Joel Green.

FU Orioniksen vuoden 1936 roihahtaminen on sikäli mielenkiintoinen, että se saattaa selittää miksi tietyt elementit ovat yleisempiä Marsissa kuin Maassa. Jos Aurinko on nuoruudessaan kirkastunut samalla tavalla, lähempänä oleva maapallo olisi tällöin kuumentunut enemmän, mikä olisi muuttanut sen kemiallista koostumusta suhteessa Marsiin.