Itärajan tuntumassa laiduntaa tänä kesänä 18 orivarsaa, joita johtaa pieni ja hidas Sardonix. Sitä hännystelee ja selustaa varmistaa myös oma "adjutantti". Meno laitumella on välillä kuin yläkoulun välitunnilla.

Hevosia laitumella.

 

Sardonixin "adjutantti" varmistaa taustalla, että pomo saa lepäillä rauhassa.

 

Mistä on kyse?

  • Suur-Miehikkälässä laiduntaa tänä kesänä 18 orivarsaa
  • Lauman pomoksi on noussut jakutianhevonen Sardonix, joka on joukon pienin ja hitain
  • Orivarsojen laitumelle lasku on vuosittain suurtapahtuma Miehikkälässä
  • Laitumella olon tarkoitus on, että hevoset oppisivat tulemaan toimeen toistensa kanssa

MIEHIKKÄLÄ Lyhytjalkainen ja matala Sardonix käyskentelee johtajan elkein laitumella Suur-Miehikkälän Haukniemessä. Muut hevoset – alaiset – ovat sitä selvästi isompia.

– Se on pienestä koostaan huolimatta päällikkö, muut seurailevat taustalla. Johtajuuden ottamisessa ratkaisee luonne. Pieni taistelu siinä oli ja se ratkesi lievää väkivaltaa käyttäen, kertoo laidunvahti Petri Rokka.

Sardonix on jakutianhevonen, joka on pienen kokonsa lisäksi hidas. Se tulee parhaille ruoka-apajille joukon hännillä.

– Huomaan, että sitä harmittaa tämä tilanne. Johtaja haluaisi olla tietysti kärjessä vetämässä joukkoa, Rokka naurahtaa.

Adjutantti pyrkii kaveriksi

Orivarsojen laitumelle lasku on vuosittain iso tapahtuma Suur-Miehikkälässä. Tänä kesänä hevosia on yhteensä 18. Pääosa niistä on suomenhevosia, mutta joukosta löytyy myös ratsuja ja ravureita.

– Hevosia on eri omistajilta ympäri Etelä-Suomea. Ne saavat olla laitumella vapaasti. Siellä on isompaa kiveä ja joskus mennään lujaa. Me laidunvahdit tarkkailemme, ettei niille käy haavereita.

Huomaan, että sitä harmittaa tämä tilanne. Johtaja haluaisi olla tietysti kärjessä vetämässä joukkoa.

– Petri Rokka

Kavioissa on numerot ja kaulassa mikrosirut, joiden avulla hevoset tunnistetaan. Ne ovat jo tulleet tutuiksi keskenään. Meno on välillä kuin yläkoulussa välitunnilla.

– Ne liikkuvat isossa ryhmässä. Jakutianhevosella on myös oma adjutantti, joka yrittää kaveerata sen kanssa. Se tarvitsee johtajan pitämään puoliaan, jos joku toinen vähän kovistelee.

Adjutantti myös varmistaa, että Sardonix saa halutessaan lepäillä laitumella kenenkään häiritsemättä.

Luonne tasaantuu laitumella

Hevoset käyvät välillä porukalla hörppäämässä vettä viereisestä järvestä. Nahinaa syntyy aamuisin, kun niille annetaan kivennäisrehua. Silloin naksutellaan hampaita ja leukaillaan muille.

Laitumella olon tarkoitus onkin opettaa hevoselle sosiaalisia taitoja.

– Luonne tasaantuu ja totutaan muihin hevosiin. Kun tähdätään raveihin, hevosen on tärkeää oppia tulemaan toimeen muiden kanssa.

Vielä 1970-luvulla hevoset viettivät paljon aikaa yksin tallissa. Rokka muistaa, miten tanner tömisi kun yksinoloon tottuneet hevoset tapasivat toisiaan.

– Meno on nykyään paljon seesteisempää kuin 70-luvulla.