lauantai, 25. kesäkuu 2016

Räystäspääsky sirkuttaa yhä harvemmin: kanta kutistuu huimaa vauhtia

COLOURBOX14542241-1-630x400.jpg

 

Muistatko lapsuudenkesiltä pääskysten sirkutuksen? Räystäspääsky on Suomessa tätä nykyä uhanalainen lintulaji.

 

Yhä harvemmalta räystäältä kuuluu enää sirkutusta.

Sitä mukaa, kun karjatalous on maaseudultamme vähentynyt, ja karja on siirtynyt sisätiloihin, myös räystäspääskyt ovat vähentyneet.

Räystäspääsky elää pelkästään hyönteisravinnolla, ja laiduntavan karjan mukana ovat kadonneet myös hyönteiset.

Suomessa pesivä räystäspääskykanta on kutistunut viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana peräti noin 75 prosentilla.

”Yhdyskunnissa elävien lintujen määrää on melko hankala arvioida. Nykyään räystäspääsky kuitenkin luokitellaan erittäin uhanalaiseksi lajiksi”, kertoo Lintujärjestö BirdLifen suojeluasiantuntija Tero Toivanen.

Liikkuva pesä

Enimmillään maassamme on pesinyt arviolta 300 000 räystäspääskyä. Nykyään määrä sijoittuu 50 000–100 000 välille. Räystäspääsky rakentaa pesänsä rakennusten räystäiden alle, teollisuus- ja maatalousrakennusten seinille ja luonnonoloissa kalliojyrkänteille. Räystäspääskyn saa asettumaan myös sille rakennettuihin pönttöihin. Räystäspääsky ei kavahda ihmisen läheisyyttä ja pääskypari on pesinyt jopa Hailuodon lautalla.

”Pääskyt joko lensivät lautan vierellä hyönteisiä saalistaen tai matkustivat pesässään rannalta toiselle”, Toivanen kertoo.

Räystäspääsky on siis sekä pesäpaikkansa että ravintonsa suhteen miltei kokonaan ihmisen varassa.

”Räystäspääskyjä tavataan kuitenkin yhä aina Suomenlahden saaristosta tunturilappiin saakka.”

Muurattu kuppi

Juhannuksen tietämillä räystäspääskyjen pesään kuoriutuvat eteläisessä Suomessa ensimmäiset poikaset. Räystäspääskynaaras munii 4–5 munaa, joita se hautoo yhdessä koiraan kanssa parin viikon ajan.

”Molemmat emolinnut myös ruokkivat poikasia. Vajaan kuukauden pesäruokinnan jälkeen poikaset ovat yleensä jo lentokykyisiä”, Toivanen kertoo.

Räystäspääskyn pesä on mudasta ja savesta muurattu puolipallon muotoinen kuppi.

Pesän sidosaineena pääsky käyttää heinää ja vuoraa pesän sisustan heinien lisäksi höyhenillä. Samalla räystäällä voi olla kymmenien pääskyparien pesät.

”Suojaisiin paikkoihin kuten siltojen alle on myös Suomessa muodostunut jopa yli sadan pesän yhdyskuntia.”

Samalle räystäälle

Räystäspääsky saapuu Suomeen toukokuussa ja alkaa valmistautua paluumatkalleen päiväntasaajan eteläpuoliseen Afrikkaan jo elokuussa.

Ennen muuttoa pääskyt kerääntyvät usein suuriksi parviksi, joita voi nähdä istumassa esimerkiksi puhelinlangoilla.

”Räystäspääskyn muutto talvehtimisalueilleen kestää noin kaksi kuukautta”, Toivanen kertoo.

Räystäspääskyn vähentyminen Suomesta saattaa johtua oman maataloutemme muutoksen lisäksi myös olosuhteiden muutoksista talvehtimisalueilla.

”Esimerkiksi kuivuus voi karsia räystäspääskykantoja. Toisaalta samoilla alueilla talvehtiva Euroopan kanta voi paremmin kuin Suomeen muuttavat linnut.”

Räystäspääsky voi vaihtaa puolisoaan kesien välillä, mutta se pesii usein pesässä useamman kesän ajan.

”Lintujen suunnistaminen perustuu maan magneettikentän aistimiseen ja auringon ja tähtien aseman mukaan navigointiin. Saman pesän löytäminen taas merkitsee sitä, että räystäspääsky tunnistaa sille tuttuja maamerkkejä.”

 

Tiesitkö?

1. Räystäspääskyn alapuoli on puhtaan valkoinen ja yläpuoli tumma lukuun ottamatta suurta ja hyvin erottuvaa yläperälaikkua. Pyrstö on halkoinen. Räystäspääsky on noin 15 cm pitkä ja painaa 12–22 grammaa.

2. Räystäspääskyn näyttävät lentonäytökset syntyvät siitä, kun lintu saalistaa hyönteisiä ilmasta. Pääsky saattaa nousta hyvinkin korkealle, mutta pilvisillä ilmoilla se laskeutuu hyönteisten mukana liki maan tasalle.

3. Räystäspääskyn lisäksi Suomessa pesivät törmä- ja haarapääsky. Rengastustietojen perusteella tiedetään, että haarapääskyjä ja todennäköisesti myös muita pääskylajeja pyydystetään Etelä-Euroopassa ja Afrikassa verkoilla.