Saamelaisille tärkeimpiä hyötykasveja ovat perinteisesti olleet väinönputki ja pohjansinivalvatti. On myös tiettyjä kasveja, joilla on saamelaisen perinnetiedon mukaan aivan erityisiä vaikutuksia ihmiseen. Luonnonkasvienkin käytössä kannattaa kuitenkin muistaa kohtuus, neuvoo tutkija ja kirjailija Máret Sárá.

Maariankämmekkä aloittaa kukintaa.

 

Maariankämmekkää on entisaikoina käytetty lemmentaikoihin. 

 

Kasviasiantuntija Máret Sárá Norjan Kaarasjoelta on pitkään työskennellyt luonnon lääkekasvien parissa.

Sárá on kirjoittanut kasvien käytöstä pohjoissaamenkielisen kirjan "Luonnon lahjat, ruoka- ja lääkekasvit", johon on koonnut yli 50:n kasvin käyttömahdollisuuksia. Kirja sisältää ohjeita esimerkiksi väinönputken, voikukan, siankärsämön, ruusujuuren, poimulehden, maitohorsman, marjojen ja puiden käyttöön.

 

Máret Sárá

 

Máret Sárá on kirjoittanut kirjan saamelaisten käyttämistä ruoka- ja lääkekasveista perinnetiedon säilyttämiseksi. 

 

Kirja on tarkoitettu käytettäväksi muun muassa yläasteopetuksessa.

– Tämä on sellainen asia saamelaiskulttuurissa, minkä ihmiset ovat melkein unohtaneet. Siksi on tärkeää, että joku kirjoittaa ja puhuu siitä, jotta perinnetieto säilyy tuleville sukupolville. Luonnon kasveissa on niin vitamiineja, mineraaleja kuin antioksidanttejakin, joita ihmiskeho tarvitsee, Sárá kertoo.

– Lapsena meillä oli tapana keväisin juosta etsimään väinönputken versoja ja juuria. Ne olivat meillä se ainoa herkku silloin aikoinaan. Niitä ei tarvinnut muuta kuin kuoria ja laittaa suuhun, Sárá muistelee.

Kannattaa kerätä juuri versonneita kasveja

 

Kaupunkiviljely

 

Väinönputki kannattaa kerätä ennen kuin se kuivuu.

 

Kasveja kannattaa saamelaisen perimätiedon mukaan alkaa kerätä juhannuksen aikaan, vähän ennen ja jälkeen, riippuen siitä, millainen kevät on ollut.

Kasveja tulisi ottaa silloin, kun ne ovat vasta versonneet. Väinönputki on hyvä kerätä ennen kuin se kuivuu, Sárá neuvoo.

– Kasveilla on myös eri osia, joita voi ottaa myöhemminkin. Väinönputken juuria voi ottaa sekä keväällä että syksyllä. Lehdet kasvavat kasveilla liian isoiksi, jos odottaa liian kauan. Väinönputki kuivuu juhannuksen jälkeen. On monenlaisia asoita, jotka täytyy ottaa huomioon.

– Raskaana olevan naisen ei saamelaisen perinnetiedon mukaan ole hyvä käyttää väinönputkea lääkkeenä, koska se voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa keskenmenon. Myös diabeetikkojen kannattaa välttää väinönputken käyttöä, sillä se voi nostaa verensokeria, Sárá varoittaa.

Saamelaiset ovat nimittäneet väinönputkea perinteisesti myös "ihmisen syömäksi kukaksi". Siitä on käytetty ravinnoksi niin juuret, lehdet, varret, kukat kuin siemenetkin.

Pohjansinivalvatille oma sananlaskunsa

 

Pohjansinivalvatti, Saukkovaara, Ristijärvi

 

Pohjansinivalvatti on ollut saamelaisille tärkeä ruokakasvi.

 

Väinönputki ja pohjansinivalvatti ovat olleet saamelaisille tärkeimpiä hyötykasveja. Lisäksi on käytetty myös esimerkiksi niittysuolaheinää, ruoholaukkaa ja haproa.

Pohjansinivalvatista on pohjoissaamenkielessä olemassa oma sanontansa "ii leat nealgi go lea basson jearji", joka tarkoittaa, ettei ole nälkä, kun on pestyä pohjansinivalvattia.

– Kasvin varret tulee ensin kuoria, paloitella ja liottaa vedessa, jotta rikki huuhtoutuu pois. Sen jälkeen varren sisuksen voi syödä sellaisenaan tai sen voi paahtaa ensin nuotiossa ja syödä sitten, Sárá neuvoo.

Kasvi, joka on Sáráhkká-jumalan lahja naisille

Tietyillä kasveilla saamelaiset ovat uskoneet olevan aivan erityisiä vaikutuksia.

– Maariankämmekkä oli entisaikoina sellainen, että jos nainen halusi saada miehen rakastumaan itseensä, saattoi sujauttaa sen tyynyn alle rakkauden herättämiseksi.

Maariankämmekän pohjoissaamenkielinen nimi noaidelieđđi  tarkoittaakin noidan kukkaa.

 

Poimulehden vekkihametta muistuttava lehti.

 

Poimulehteä kutsutaan Sáráhkká-jumalan lahjaksi naisihmisille.

 

– Sitten on poimulehti, johon kertyy aamukaste lehtien päälle. Sitä kutsutaan myös Sáráhkká-jumalan lahjaksi naisihmisille, sillä sitä voi käyttää kasvojen pesuun ja sillä voi myös puhdistaa haavoja. Se säilyttää naisen nuoruuden ja varjelee pahalta hengeltä. Kasvin nimi tulee neito Mariasta, sillä se muistuttaa neito Marian vaatteita. Saamelaiset kutsuvat sitä kuitenkin Sáráhkkán kasviksi. Sitä voi käyttää ihmisten ja kotieläinten lääkitsemiseen ja hormonaalisiin oireisiin, selittää Máret Sárá.

Miten säilöä?

Kasveja on nykypäivänä helppo ja nopea kuivattaa kuivauskoneella. Myös uunia voi käyttää apuna kuivauksessa.

Ennen vanhaan luonto hoiti säilömisen.

– Entisaikoina, kun ei ollut koneita, annettiin auringon kuivattaa kasvit ulkoilmassa. Myös huoneessa, jossa ilma vaihtui enemmän, saattoi kuivattaa. Jos taas kauemmaksi mennään tästä meidän ajasta, niin silloin saamelaiset käyttivät kylmiä lähteitä tai laittoivat jänkään esimerkiksi hilloja tiiviissä astiassa niin, että sitten kun talvella kaivettiin ne sieltä ylös, oli tarjolla tuoreita hilloja.

– Minulla on tapana kuivata väinönputken ja muiden kasvien lehtiä, juuria, siemeniä ja varsia, ja talvella käytän niitä ruoanlaitossa. Niitä voi esimerkiksi laittaa mausteeksi ruokaan tai hauduttaa teeksi, Sárá paljastaa.

Samaa kasvia ei kannata syödä liian usein

Tutkija ja kirjailija Máret Sárá huomauttaa kuitenkin, että tiettyjen luonnon kasvienkin käytössä kannattaa muistaa kohtuus.

– Kasveja käyttäessä täytyy menetellä samallalailla kuin lääkkeidenkin kanssa, pitää käyttää oikeaa kasvia, ettei myrkytä itseään. Kasveja ei myöskään kannata kerätä tien läheltä tai ihmisten asuinpaikoilta, vaan vähän kauempaa. Kannattaa erityisesti kerätä paikoista, joihin on paistanut aurinko, Sárá neuvoo.

– Ei myöskään kannata syödä samaa kasvia liian usein, sillä se ei välttämättä sovi keholle pidempiaikaiseen käyttöön. On hyvä pitää vähän taukoa ja syödä sillä välin erilaisia kasveja, kertoo Máret Sárá.