Rosetta-luotaimen kahden vuoden toiminta komeetta 67P/Churyumov–Gerasimenkolla loppuu 30. syyskuuta, kun luotain ohjataan hitaasti komeetan pinnalle.

Komeetta 67P on Ilmatieteenlaitoksen mukaan loitontunut Auringosta Marsin ja Jupiterin ratojen puoliväliin, joten paneelit eivät riitä tuottamaan sähköä havaintolaitteille syksyä pidempään.

Viimeisten viikkojensa aikana Rosetta ohjataan lähestymään komeettaa, jolloin saadaan havaintoja pinnan läheltä aikaisempaa monipuolisemmin. Tätä komeetan pölyn ja kaasujen täyttämää luotaimelle riskialtista lähialuetta ei ole juuri aiemmin tutkittu.

Lopullisessa lähestymisessä luotain ohjataan törmäyskurssille komeetan kanssa noin puolen metrin sekuntivauhtia. Luotain kerää havaintoja lähestyessään pintaa ja lähettää ne Maahan. Pinnan saavutettuaan luotaimen asentoa ei voida enää hallita, minkä takia tiedonsiirtoyhteys Maahan menetetään.

Rosetta on ehtinyt tutkia komeettaa lähes pari vuotta. Suuri osa luotaimen lähettämästä datasta on kuitenkin vielä analysoimatta, joten tehtävä tuottaa loputtuaankin vielä uutta tietoa aurinkokunnan kehityksestä.

Suomalaista tekniikkaa luotain sai Ilmatieteen laitokselta. Laitos myös osallistui luotaimen rakentamiseen. Mittalaitteet ovat toimineet suunnitellusti.

Rosetta laukaistiin avaruuteen vuonna 2004. Yli 12 vuoden ikäinen luotain on ensimmäinen komeettaa kiertänyt ja komeetan Auringon ohitusta seurannut avaruusluotain.

Rosettan mukana avaruuteen laukaistiin myös Philae-laskeutuja, joka ei ollut yhtä onnekas. Laskeutuja ei onnistunut kiinnittymään komeetan pintaan vaan ajautui varjoisaan kohtaan. Laskeutuja joutui suorittamaan mittauksensa akkujen turvin 2,5 päivässä. Viimeinen yhteys Rosettaan saatiin kesällä 2015.