Kuva
 
 
Kuvassa kahvikapseleiden valmistusta Nestlen tehtaalla.
 
 

 

Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön ja kestävän kehityksen tutkija Riikka Kyrö tyrmää yleisen ympäristöväitteen kahvikapseleista pelkäksi myytiksi.

Kahvikapseleiden väitetyistä kielteisistä ympäristövaikutuksista on uutisoitu ympäri maailmaa. Alkuvuonna Hampurin kaupunki kertoi kieltävänsä kahvikapseleiden käytön julkisissa virastoissa ympäristösyistä. Lue lisää: Tuhoisa trendi? – ”6 g kahvia, 3 g jätettä – kielletään”

Kyrön mukaan kahvikapseleista syntyvä jäte ei ole kuitenkaan mitään verrattuna suodatinkahvin edellyttämään energiankulutukseen.

 

– Kapseleista syntyy paljon käsin kosketeltavaa, helposti ympäristökuormaksi miellettävää jätettä. Jätteenkäsittely on kallista, ja todennäköisesti Hampurin kaupungin todellinen tavoite onkin vähentää kaupungin jätteenkäsittelykustannuksia, ei torjua ilmastonmuutosta, kuten päätöksen perusteluissa väitetään. Kapselikoneet nimittäin kuluttavat huomattavasti perinteisiä kahvinkeittimiä vähemmän energiaa, Kyrö kirjoittaa tutkijamedia Skolarissa.

Kyrön mukaan kahvinvalmistuksen osuus kahvin elinkaaren aikaisista hiilipäästöistä on vastoin yleistä luuloa jopa puolet, kun taas pakkauksen hävittämisen merkitys on vain muutamia prosentteja.

– Toinen puolikas kahvin elinkaaren aikaisista ilmastovaikutuksista syntyy viljelystä. Siksi ei ole yhdentekevää sekään, että kapselikoneissa kahvia menee hukkaan vähemmän kuin kokonaisia pannuja keittäessä, hän kirjoittaa.

Kyrö vinkkaa, että suodatinkahvia suosivien kannattaisi kiinnittää huomiota energiankulutukseen: kahvinkeitintä ei kannattaisi jättää turhaan päälle. Jos kahvin ympäristövaikutukset kiinnostavat, Kyrö kehottaa huomioimaan sen, että itse kahvinpavut ovat kestävän kehityksen periaatteita noudattavilta viljelijöiltä peräisin.