Luomumetsiin siirtyminen on ollut odotettua hitaampaa. Jokamiehenoikeudella kuka tahansa voi poimia metsänomistajan luomumarjat, mutta kansalaisella ei ole oikeutta myydä marjoja luomuna.

Puolukkasato on tänä syksynä runsas.

 

 

Mistä on kyse?

  • Luomu on valvottu sertifiointijärjestlmä, jolla voi osoittaa raaka-aineen puhtauden ja aitouden
  • Vasta kun metsä on sertifioitu, voi sen antimia kuten marjoja ja sieniä myydä luomuna
  • Luomusertifiointi ei vaikuta jokamiehenoikeuksiin
  • Suomen metsistä 97-99 prosenttia olisi sertifioitavissa luomuun nykyisillä hoitokäytännöillä ilman rajoituksia
  • Alueen voi saada luomuun jo samana vuonna, jollei metsissä ei ole käytetty kiellettyjä tuotantopanoksia. Muuten siirtymä kestää kolme vuotta
  • Tällä hetkellä Suomessa on 13 miljoonaa hehtaaria luomusertifioitua metsää

– Menimme metsä edellä luomuun, naurahtaa Matti Pylkkänen Tertin kartanosta.

Kartanon metsät Mikkelissä luomusertifioitiin kevättalvella. Nyt metsien antimista on jo saatu valutettua koivunmahlaa ja luonnonmukaisia villiyrttejä kerätään pöytään päivittäin.

– Ajattelemme, että tämä on tulevaisuutta eikä mitenkään kahlitse muuten metsätaloutta, yrittäjä Pylkkänen perustelee luomuun siirtymistä.

Metsien luomusertifikaatti kiinnostaa koko Suomessa. Luomumetsistä moneksi -hankkeen projektipäällikkö Birgitta Partasen mukaan mielenkiinto on kasvanut ja kyselyjä aiheesta tulee ympäri maata.

– Koko Suomen kannalta olisi suuri askel eteenpäin, että saataisiin kaikki sertifioitavissa olevat alueet luomuun koko maassa. Luonnontuoteala odottaa kovasti, että luomuluonnontuotteita koskeva ohjeistus saataisiin Evirassa ajan tasalle ja helpottamaan matkaa luomumetsien maaksi, Partanen kertoo.

Ilman uutta ohjeistusta sertifiointi on takkuisempaa, kun sertifioijan tulee olla monissa tapauksissa yhteydessä maanomistajaan. Näin ollen siirtyminen luomuun on hitaampaa.

Tarvitseeko puhdas suomalainen marja luomuleiman?

Toistaiseksi viime elokuussa alkanut Luomumetsistä moneksi -hanke koskee Etelä-Savoa. Viime vuonna luomumetsää maakunnassa oli 1 500 hehtaaria. Tänä vuonna uutta metsää on liitetty luomuun noin 300 hehtaaria.

– Meidän leveyspiirillä sitä ei koettu vielä niin mahdollistavaksi ja yrityksen kannalta menestystekijäksi. Vaikka innostusta on, niin lähtökuopissa ollaan, kertoo luonnonmukaisen tuotannon asiantuntija Marja Pulkkinen Etelä-Savon ELY-keskuksesta.

Myös projektipäällikkö Birgitta Partanen toteaa, että tavoite luomumetsistä on paljon korkeammalla. Hankkeelle haetaankin jatkoaikaa vuoden 2017 loppuun saakka.

– Valtakunnalliseen tiedottamiseen tarvittaisiin ehdottamasti enemmän resursseja, Partanen toteaa.

Me suomalaiset tiedämme, että meillä on puhtaat marjat eikä luomumerkki ole vielä kovin iso lisäarvo

– Birgitta Partanen

Monet metsänomistajat pohtivat myös luomusertifikaatin hyödyllisyyttä. Luomusertifikaatin tarkastaminen maksaa vuosittain metsänomistajalle.

– Totuushan on, että se marja on ihan sama oli se luomusertifioitu tai ei, eihän sille mitään ole tehty, Tertin kartanon yrittäjä Matti Pylkkänen toteaa.

Myös Birgitta Partanen tietää, että ihmetys luomumerkinnän yhteydessä marjoissa on yleistä Suomessa.

– Se on totta, että me suomalaiset tiedämme että meillä on nämä puhtaat marjat eikä luomumerkki ole vielä kovin iso lisäarvo. Mutta luomun kysyntä kasvaa Suomessa ja etenkin ulkomailla.

Enimmäkseen marjat ja mahla kiinnostavatkin Aasiassa, jossa puhtaus on erittäin arvostettua.

Tärkeää olisi myös elintarvikepuolen yritysten ja metsienomistajien yhteistyö, jotta vientituotteita saataisiin tarpeeksi.

– Vientiin tarvittavat määrät ovat suuria. Siinäpä kysymys, miten se saataisiin polkaistua käyntiin, asiantuntija Marja Pulkkinen Etelä-Savon ELY-keskuksesta miettii.

Jokamiehenoikeuksilla marjoja voi kerätä, muttei myydä luomuna

Kuka tahansa voi poimia luomusertifioidusta metsästä marjat, mutta kansalainen ei voi itse myydä luomumarjoja, jos ei ole mukana valvonnassa. Jokamiehenoikeudet nousevat usein esiin luomumetsistä keskusteltaessa.

– Jokamiehenoikeuksia ei voida rajoittaa. Mutta niitä ei tulisi sotkea luomusertifiointiin, Partanen sanoo.

Mutta eri erikoiskeruutuotteet, kuten kuusenkerkät, pettu ja mahlat, joita ei saa poimia jokamiehenoikeudella, niitä yrittäjä pystyy täysin hyödyntämään.

Jokamiehenoikeus kerätä kartanon luomumarjat omaan sankoon huvittaa Matti Pylkkästä.

– Jos on jollakin hyvä lakkapaikka, mutta joku muu ehtii sinne ensin niin se on sitten siinä. Ei se sen ihmeempää ole.

Kun aasialaiset tulevat, voimme osoittaa luomumetsän ja sitten vaikka kuivata sienet yhdessä.

– Matti Pylkkänen, Tertin kartano

Tärkeää on kuitenkin omien tuotteiden brändääminen luomuun, se houkuttaa matkailuyrittäjää.  Myös Matti Pylkkänen luottaa luomumetsät vahvuutena matkailumarkkinoilla. Pylkkänen näkee, että luomumetsän tuotteistaminen matkailijoille on luonteva ohjelmapalveluajatus.

– Kun kiinalaiset, japanilaiset ja korealaiset tulevat, voimme osoittaa että tässä on tämä meidän luomumetsä, kerätä sienet ja kuivata ne yhdessä, Pylkkänen ideoi.

– Minusta se on tällaisille matkailutiloille on aika mukava lisä, jos vieressä olevat tilat on sertifioitu. Onhan se sellainen brändi, onhan tämä yksi lähiruuan osa.