Pisimmät vihreät jätit piilottelevat suojaisissa metsiköissä – ja yllättävän pohjoisessa.

 
 

Suomen suurin puu on paksuin tai pisin, ei molempia. Se on toki myös kunnioitettavan ikäinen – tosin harvan vihreän jättiläisen historia tunnetaan alusta asti.

Pituuskasvu loppuu aiemmin kuin lihominen, mutta esimerkiksi vaikuttavan vanttera tammi kasvattaa usein ympärysmittaansa vielä silloin, kun lahoaa sisältä. Tammesta sanotaan, että se kasvaa 300 vuotta, kukoistaa 300 vuotta ja kuolee 300 vuotta.

 
 
Jukka Lehtonen saa Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa sijaitsevan kanadanpoppelin ympärysmitaksi 490 senttiä.
 
 
Jukka Lehtonen saa Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa sijaitsevan kanadanpoppelin ympärysmitaksi 490 senttiä.
 
 

Jätit voisi panna kokojärjestykseen myös tilavuuden perusteella. Sitä on kuitenkin hankala laskea, jos puut ovat haaroittuneita, muhkuraisia ja onttoja, kuten luonnon vanhukset tapaavat olla. Tarvitseeko niiden puukuutiometrejä edes tietää, sillä ei kai kukaan katsele niitä sellunkeittomielessä?

Suurimmista puista on epävirallisia luetteloita – jotka sisältävät virheitä. Ne perustuvat toimittaja Niilo Karhun urakkaan, eli teokseen Vihreät jättiläiset, Suomen paksuimmat puut. Dendrologian Seura julkaisi sen vuonna 1995, ja tiedot ovat ymmärrettävästi vanhentuneita.

Osa paksukaisista on nyt entistä muhkeampia. Kaikki eivät ole enää elossa.

 

 

Helsingin paksuin saarni tekee juurivesoja. Sen haarat on pätkitty myrskytuhojen vuoksi. Rungon ympärysmitta on 454 senttiä.
 
 
Helsingin paksuin saarni tekee juurivesoja. Sen haarat on pätkitty myrskytuhojen vuoksi. Rungon ympärysmitta on 454 senttiä.
 
 

Viime vuosina tietoja on päivittänyt pätevä herraseurue, jonka jäsenet ovat joko eläkkeellä olevia Metsäntutkimuslaitoksen tai nykyisiä Luonnonvarakeskuksen asiantuntijoita. Eniten puita on mitannut Jukka Lehtonen. Muut ovat Veikko Silander, Heikki Kiuru, Esko Oksa ja Teijo Nikkanen.

Viisikon tarkoitus on tehdä isoista puista uusi kirja ja tietokanta nettiin. Tähän mennessä mitattuja ja kartalle sijoitettuja puuyksilöitä on 2 455, ja ne edustavat noin sataa lajia.