Kahdelle tutkijalle naurettiin päin kasvoja, mutta nyt vuosikymmeniä myöhemmin heidän tutkimuksensa tulos on sekä rahallisesti hyvin arvokas että säästää eläimiä ja ihmisiä tuskalta ja kuolemalta.

Aitauksessa tungeskelevia sarvipäisiä nautoja

 

Nautoja karjamarkkinoilla Buenos Aeresissa Argentiinassa. Argentiina on yksi maista, jossa lihansyöjäkärpänen yhä tekee tuhojaan.

 

Kultainen hanhi yllätti myös sadussa

Golden Goose on saanut nimensä Golden Fleece eli Kultainen talja -palkinnosta. Niitä myönnettiin Yhdysvalloissa 1970- ja 1980-luvuilla ihmisille, joiden katsottiin haaskanneen julkisia varoja typerillä tavoilla.

Nimi on sanaleikki: "fleece" tarkoittaa sekä taljaa että kohtuutonta laskuttamista.

Kultainen hanhi puolestaan on Grimmin veljesten tallentama saksalainen kansansatu. Siinä veljiensä typeränä pitämä hyväsydäminen kuopus osoittautuu sankariksi palkkioksi saamansa kultaisen hanhen ansiosta.

Kultainen hanhi -palkinnon rahoittajia ovat yhdysvaltalaiset tiedeinstituutit ja yliopistot. Tämän vuoden palkinto luovutetaan Kniplingin ja Bushlandin omaisille syyskuussa Yhdysvaltain kongressissa.

Kaksi pilkattua yhdysvaltalaista hyönteistieteilijää on saanut maineenpalautuksen, kun heidän tutkimuksensa nisäkkäiden haavoihin munivien kärpästen steriloinnista on osoittautunut hyvin merkittäväksi hyönteisten levittämien tautien hillitsemisessä.

Valitettavasti sekä Edward Knipling että Raymond Bushland ovat kuolleet, joten he eivät pääse iloitsemaan heille myönnetystä Golden Goose eli Kultainen hanhi -palkinnosta. Sellaisia myönnetään arvokkaaksi osoittautuneesta tutkimustyöstä, jota aluksi on pidetty typeränä, outona tai täysin merkityksettömänä.

Knipling ja Bushand steriloivat yli puoli vuosisataa sitten Cochliomyia hominivorax -kärpäsiä radioaktiivisella säteilyllä laboratoriossa ja päästivät niitä takaisin muiden kärpästen pariin.

Cochliomyia hominivorax munii lämminveristen eläinten haavoihin. Toukat pureutuvat joukolla eläimen lihaan, ja syövät uhrinsa elävältä. Kärpänen suosii nautoja, mutta uhreina on ollut myös ihmisiä.

Menetelmä on säästänyt miljardeja

Kun Kniplingin ja Bushlandin steriloimat koiraat parittelivat naaraiden kanssa, tuloksena oli munia, joista ei kuoriutunut jälkeläisiä. Sukupolvi sukupolvelta kärpäskanta pieneni, kunnes se katosi kokonaan.

Miehet tekivät tutkimustyönsä pienbudjetilla 1930–1950-luvuilla. Heille naureskeltiin päin kasvoja, mutta heidän SIT-menetelmänsä on sittemmin hävittänyt haavakärpäset Yhdysvalloista ja laajalti Latinalaisesta Amerikasta.

– SIT on säästänyt lihantuotannossa miljardeja, ja nyt se antaa meille mahdollisuuden taistella zikavirusta vastaan, sanoo Kultainen hanhi -palkinnon isä, tennesseeläinen kongressiedustaja Jim Cooper.

Parhaillaan siis tutkitaan, olisiko SIT-menetelmä hyvä ase zikavirusta levittäviä keltakuumehyttysiä vastaan.

Bushland kuoli 84-vuotiaana vuonna 1995. Knipling eli 90-vuotiaaksi. Hän kuoli vuonna 2000. Heidän urastaan voi lukea The World Food Prize -sivustolta.