Rapalan luolat (vas.) innoittivat Antti Huttusta pistämään pystyyn omatoimiretkeily-blogin, joka on poikinut nyt myös tv-sarjan.
 
 
Rapalan luolat (vas.) innoittivat Antti Huttusta pistämään pystyyn omatoimiretkeily-blogin, joka on poikinut nyt myös tv-sarjan.
 

Antti Huttunen alkoi kerätä tietopankkia kauniista luontopaikoista, joissa voisi käydä Helsingistä käsin iltaisin ja viikonloppuisin. Nyt blogilla on 57 eri kirjoittajaa, yli miljoona lukijaa – ja tv-sarja alkaa ensi viikolla.

Me suomalaiset emme osaa arvostaa suomalaista luontoa, sen puhtautta ja monimuotoisuutta.

Siksi suuntaamme lomalle etelän halpoihin aurinkokohteisiin Lapin tunturien tai Ohtolan Pirunkallion luolien sijaan.

Madventures- ja Docventures -ohjelmista tunnettu ”travelleri” Riku Rantalakin kirjoitti vastikään, miten korkealuokkaisia luontomatkailukohteita Suomessa on koko maailman mittapuulla – suomalaiset eivät vain sitä itse tajua.

Nyt tämä on muuttumassa:

Luontomatkailutarinoita sisältävä Retkipaikka-blogi on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisen vuoden aikana. Vuodesta 2012 toimineesta blogista on tullut jo niin suosittu, että se saa nyt oman tv-sarjan.

TV1:lle 14. kesäkuuta alkava Metsien kätkemä johdattaa katsojat hengästyttävän kauniiden paikkojen äärelle. 8-osaisen sarjan ensimmäisessä jaksossa purjehditaan vanhalla puupurrella Saaristomerellä, kiivetään Bengtskärin majakkaan ja saunotaan salaperäisellä laguunisaarella.

 

 

Kaikki tehdään maagisessa auringonlaskun kajossa. Juontajat, Reetta Ranta ja Antti Huttunen, on verhottu urbaanin hipsterin vakiomerkin eli Fjällrävenin vaatteisiin – onhan Retkipaikan tyypillinen lukija 20–44-vuotias kaupunkilainen. Kolmas reissukumppani on kymmenvuotias Luna-koira.

 

 

Viimeisen päälle olevilla kameroilla ja koptereilla on tallennettu Suomi sellaisena, että sen pitäisi innostaa kansainvälisiäkin yleisöjä, sillä Metsien kätkemää ollaan myymässä ulkomaille.

 

 

Mutta olennaisinta on opettaa meidät suomalaiset katsomaan lähelle ja oppimaan lähitienoomme tarinat, jotka ovat kiehtoneet ihmisiä vuosisatojen ajan.

 

Antti Huttunen on Retkipaikka-blogin perustaja.
 
Antti Huttunen on Retkipaikka-blogin perustaja.
 

Tarinallisuus on Retkipaikka-bloginkin menestyksen takana, sanoo sen perustaja Antti Huttunen.

Suonenjoella kasvanut Huttunen vietti pienenä kaiken liikenevän ajan läheisellä järvellä kalassa.

”Osasin sen järven niin hyvin ulkoa, että tiesin rannan jokaisen sopukan, mistä saattaisi saada hauen, ja kaikki pohjassa olevat puut, mihin uistin saattoi jäädä kiinni”, Huttunen kertoo.

Opinnot toivat Huttusen maalta kaupunkiin, kuten niin monet muut suomalaiset. Meni kuitenkin viisi vuotta ennen kuin Huttunen hoksasi, että luonto on lähellä Helsingissäkin, kunhan näkee vähän vaivaa ja lähtee loitommaksi keskustasta.

Se tapahtui kun Huttunen vieraili lapsuutensa maisemissa Kangasniemellä ja näki tien varrella kyltin, joka osoitti Rapalan luolia päin. Hän päätti seurata tietä.

Metsästä paljastui kaksi valtavaa kallion rakoa. Paikallistiedon mukaan kyläläiset olivat piileskelleet siellä venäläisiä Isovihan eli suuren Pohjan sodan (1700–1721).

”Se oli ihan valtavan hieno paikka!” Huttunen kertoo.

”Melkein kaikista Suomessa olevista luolista löytyy samanlaista tarinaa, että ihmiset ovat olleet siellä piilossa julmuuksia.”

Hän alkoi kerätä tietopankkia vastaavanlaisista paikoista, myös niin läheltä, että siellä voisi käydä Helsingistä käsin iltaisin ja viikonloppuisin. Data oli ripoteltu sinne tänne, eri kaupunkien sivuille, geokätkötietoihin ja monenlaiseen kirjallisuuteen.

”Alkuun ne oli reissuideoita itselle, mutta sitten jossain kohdassa mietin, etten ole varmasti ainoa, joka näitä kaipaa.”

Neljä ja puoli vuotta myöhemmin kotimaan luontomatkailu on selvässä nousubuumissa.

Ihmisiä on myös havahduttanut tutkimustieto, jonka mukaan metsissä samoilu laskee stressitasoa ja rentouttaa.

Huttusen aikanaan yksin aloittamaan blogiin kirjoittaa nykyisin 57 innostunutta omatoimimatkailijaa, joille maksetaan jutuista pieni palkkio. Huhtikuussa ylittyi miljoonaan kävijän raja.

Niistä Rapalan luolistakin Huttunen kirjoitti viimein viikko sitten.

”Tarve ja kysyntä on ollut piilevää pidemmän aikaa, pullonkaulana on ollut lähinnä paikkojen löytämisen vaikeus”, Huttunen analysoi.

Toissatalvena Huttunen lähestyi Yleä ja tarjosi Yle Areenaan lyhyitä luontoretkeilyklippejä. Unelmana oli kokonainen sarja suomalaisista luontomatkailukohteista Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Yle innostui.

Juontopariksi Huttunen halusi kaupunkilaisen mytologian harrastajan Reetta Rannan, jonka hän oli tavannut oltuaan vuosia sitten Ylellä töissä.

”Reetta on ohjelman pääemäntä ja mä oon ooppaan roolissa”, Huttunen kuvailee.

Metsien kätkemä
 
 
Reetta Ranta (vas.) on toinen Metsien kätkemän juontaja.
 
 
Reetta Ranta (vas.) on toinen Metsien kätkemän juontaja.

Miten suomalaiset saa innostumaan kotoisista luontopoluista ja siirtolohkareista?

Kaikki pitää tarjoilla jännittävän tarinan muodossa, uskoo Huttunen.

”Retkipaikassakaan ei olla vain lueteltu faktoja vaan joku ihminen on käynyt paikan päällä ja kertoo ja näyttää, millaista siellä oli.”

Retkitarinoiden rinnalle on kasvanut laajat ruokaohje- ja varusteosiot. Sivustolta löytyy esimerkiksi ohjeet tee-se-itse-energiapatukoiden, trangia-retkikeittimellä valmistettavan täytekakun ja parinkympin varusteista syntyvän maailman parhaan laavun tekoon. Do it yourself, diy, on tämän hetken isoimpia trendejä.

Kun ihmiset käyvät retkillä Retkipaikan innoittamana ja jakavat kokemuksiaan somessa, innostus tarttuu.

Nykyisin puolet blogin kanssa ja puolet päivätyönsä matkailumarkkinoinnin parissa työskentelevä Huttunen yrittääkin nyt kiivaasti keksiä, miten Retkipaikkaan koottu tieto saataisiin parhaiten hyödynnettyä. Voisivatko paikalliset matkailualan yrittäjät ottaa tarinat kerrottavakseen eteenpäin?

”Me ei Suomessa usein nähdä sitä eksotiikkaa, mikä meidän luonnossa on. Me voidaan nähdä vain tylsä metsä kun se voi jostain muualta tulevalle olla valtavan eksoottinen, suuri elämys”, Huttunen sanoo.

 

 

Siksi Retkipaikasta on tekeillä englanninkielinen versio. Sen näkökulma muuttuu rotkoista ”vähän turvallisempiin asioihin”.

Kiinalaiselle kaupunkilaiselle voi olla nimittäin kaikista arvokkainta tietää, missä päin on lähin koivumetsä.

”Etelästä tuleville voi olla hyvin ainutlaatuista tutustua metsään, missä kasvaa valkoisia puita.”

Antti Huttusen lempipaikat Suomessa.

 

Pyhä-Nattanen, Sodankylä

 

”Yksi ylitse muiden. Siellä on tunturin päällä toor-kivimuodostelmia, eli kaksi miljardia vuotta vanhaa graniittia, jota eri luonnonvoimat ovat hiljalleen rapauttaneet. Se on ollut saamelaisten palvoma pyhä paikka, seita. Joka puolelle aukeaa silmänkantamattomiin aavaa tunturimaisemaa. Jos pitäisi nimeltä kaunein paikka, mitä olemassa on, tämä olisi vahva ehdokas”

 

Lohjanjärven ympäristö

 

”Siellä on rehevyyttä, eksoottisia lehtipuita, joita ei Suomessa hirvittävästi löydy, suuria tammia ja pähkinäpensaslehtoja. Siellä kaikki muu unohtuu.”

Ja se pelottavin: Bengtskärin majakka

”Tämä oli tv-sarjaa kuvatessa ehdottomasta jännin paikka, sillä mulla on karsea korkeanpaikan kammo. Kyseessä on Pohjoismaiden korkein majakka, 45 metriä korkea. Hölmönä menin sitten käsikirjoittamaan itseni sinne. Siitäkin selvittiin onneksi.”