”Ihmisaivoille on ominaista huikea sopeutumiskyky”, psykologian professori Teija Kujala sanoo.
 
 
”Ihmisaivoille on ominaista huikea sopeutumiskyky”, psykologian professori Teija Kujala sanoo.

 

Kuka

Häiriöiden kuntouttaja

 Teija Kujala 51

 Helsingin yliopiston psykologian professori.

 Johtaa kognitiivisen aivotutkimuksen yksikköä yhdessä tutkimusjohtaja Mari Tervaniemen kanssa.

 Aivotutkija. Erikoistunut aivojen muotoutuvuuteen, kielen havaitsemiseen ja häiriöihin sekä lukihäiriöiden kuntoutukseen.

 Tutkinut aiemmin taustamelua ja havainnut, että melussa työskentely heikentää pitkäkestoisesti puheäänten erottelutarkkuutta.

Syntymättömälle lapselle kannattaa puhua ja soittaa musiikkia.

”Puhe valmistaa sikiötä tähän maailmaan. Äänten avulla sikiölle muodostuu hahmotus paikasta, johon hän on pian syntymässä”, psykologian professori Teija Kujala sanoo.

Tällainen intuitio on monilla tulevilla vanhemmilla, mutta Kujalan ryhmä on osoittanut asian tieteellisesti, ensimmäisten joukossa maailmassa.

Vuonna 2013 Kujala ryhmineen valjasti raskaana olevat äidit soittamaan sikiöilleen vatsanpeitteiden läpi cd-levyltä epäsanaa tatata niin, että vokaalin kesto tai äänenkorkeus sanan keskellä vaihteli.

Syntyneiden vauvojen aivotoimintaa mitatessa havaittiin, että koeryhmän vauvojen aivot reagoivat voimakkaammin tatatan vaihteluihin kuin niiden vauvojen aivot, jotka eivät sikiöaikana kuunnelleet kyseistä epäsanaa.

Kujala kollegoineen soitatti sikiöille myös Tuiki tuiki tähtösen melodiaa. Siihenkin koeryhmän vauvat reagoivat vielä neljän kuukauden iässä kontrolliryhmää voimakkaammin.

Vauvojen ja sikiöiden aivotutkimus on haastavaa, koska kohteet eivät puhu saati tee koetehtäviä. Pienissä aivoissa käy silti kova vilinä. Ne oppivat ympäristöstään jatkuvasti.

 

Kujala mittaa aivotoimintaa paljon niin sanotun poikkeavuusnegatiivisuuden eli MMN-vasteen (mismatch negativity) avulla.

Se on professori Risto Näätäsen alun perin kehittämä, aivosähkökäyrä EEG:tä hyödyntävä mittari. Kujala on kehittänyt sitä edelleen, ja se on nykyisin maailmanlaajuisesti ahkerassa käytössä.

”Mittari heijastelee erottelutarkkuutta, sitä kuuleeko ihminen eron äänten välillä. Esimerkiksi japanilaiset eivät juuri erota toisistaan ärrää ja ällää, jolloin heidän MMN-vasteensa on pieni”, Kujala selventää.

Unkarilaiset puolestaan eivät erota äänteitä e ja ä. 1990-luvun lopulla Kujala tutki unkarilaisen kollegansa kanssa Budapestin alueella asuvia unkarilaisia ja Suomeen muuttaneita unkarilaisia.

Tulokset olivat kauniita: Suomessa asuvilla vaste e- ja ä-äänteille oli selvästi kasvanut. He olivat siis oppineet erottamaan äänteet toisistaan.

Aivojen plastisuus eli muovautuvuus on ollut Kujalan tutkimuksen johtava teema.

Jo väitöskirjassaan vuonna 1997 hän osoitti – ensimmäisten joukossa – että sokeiden ihmisten näköaivokuori käsittelee kuuloärsykkeitä.

”Aivojen plastisuus tekee ihmisestä erityisen. Meidät erottaa koneesta huikea sopeutuminen, luovuus ja joustavuus.”

Aivojen muovautumiskyvyn ansiosta geenit eivät ole kohtalo. Kujalan missio on kehittää terapioita lapsille, joilla on geneettinen alttius lukivaikeuksiin.

Pitkin 2000-lukua Kujala on teettänyt esikouluikäisille tietokoneharjoitteita, joissa pitää yhdistää ääntä ja kuvia.

”Näin voidaan vahvistaa lukemisen taustalla olevaa oivallusta kahden eri aistitiedon yhdistämisestä”, Kujala sanoo.

Tulokset ovat olleet lupaavia. Esimerkiksi kolmen tunnin harjoittelu professori Heikki Lyytisen kehittämällä Ekapeli-ohjelmalla paransi esikoululaisten lukuvalmiustaitoja.

Nyt Kujala kollegoineen tutkii, kannattaisiko taistelu lukivaikeutta vastaan aloittaa jo pian syntymän jälkeen.

Pari vuotta sitten alkaneessa hankkeessa riskiryhmään kuuluville pikkuvauvoille on soitettu kuntouttavia ääniä kaksiviikkoisesta puolivuotiaaksi.

Varsinaisia tuloksia saadaan odottaa kouluikään, mutta alku näyttää lupaavalta.

”Kuntoutusta saaneilla vauvoilla näyttäisi olevan suurempi aivovaste sanoille kuin muilla.”

Kujalalla itsellään on todettu ammattimuusikon tasoinen sävelkorva, mutta hän käyttää sitä lähinnä intohimoiseen heavymusiikin kuunteluun.

Miksi hän soittaa sikiöille Tuiki tuiki tähtöstä eikä Metallicaa?

”On helpompi mitata reagointia selkeään ja yksinkertaiseen lastenlauluun. Tuiki tuiki tähtönen on myös helpompi myydä odottaville äideille.”