Kettu listii hanhia keskellä Helsinkiä. Karhunpentu tulee pihalle ruokaa kerjäämään. Ilves hiiviskelee mökin terassille. Uutisia seuraamalla näyttää vahvasti siltä, että villieläimet tulevat ihmistä entistä lähemmäs.

 Tällä viiikolla ovat puhututtaneet mm. karhunpentu ja kettu.

 

 

Ihmisen ja villieläinten kohtaamiset nousevat median otsikoihin ja sosiaaliseen mediaan entistä useammin. Kuluneella viikolla otsikoihin nousivat muun muassa emostaan eksynyt karhunpentu ja kettu, joka keskellä Helsinkiä popsi hanhenpoikasia evääkseen.

Luonnonvarakeskuksen tutkijan Katja Holmalan mukaan ilmiö kertoo, että eläinten ja ihmisten kohtaamisten taustalla on monta syytä.

– Ehkä joidenkin eläinten kannat ovat kasvaneet, jolloin havaintoja tulee enemmän. Ihminen liikkuu nyt enemmän ulkona, jolloin kohtaamiset ovat mahdollisia, Holmala arvioi.

Esimerkiksi Helsingissä city-kanien kavereiksi ovat ilmestyneet kettu ja hanhi. Tutkija ei usko, että kettua suuremmat pedot ilmestyisivät taajamiin.

– En usko, että Suomeen tulee suurpetojen city-ilmiötä. Meillä virkavalta puuttuu herkästi tilanteeseen. Suuremmat pedot ovat eksyneitä yksilöitä kaupungin laidoilla. Kaupunki ei tarjoa eläinympäristöä suuremmille pedoille.

Kaikenlainen ruokkiminen, houkuttelu tai kesyttämisen yrittäminen ovat huono idea

– Tutkija Katja Holmala

Suomessa eläinten kaupungistuminen on varsin nuori ilmiö. Pikkuhiljaa kaupungin katveissa eläinten määrä kasvaa.

– Oppimisen kautta osa ihmisarkuudesta katoaa. Jos emo on tehnyt pennut kaupungin sisäpuolella, poikaset oppivat, että ihmisten kanssa voi tulla juttuun. Poikaset eivät tällöin vaella enää metsään, Katja Holmala aprikoi.

Katja Holmalan mielestä paras tapa suhtautua villieläimiin on olla ruokkimatta ja pitää sopiva välimatka.

– Sanoisin, että kannattaa suhtautua uteliaan kunnioittavasti. Villieläimet ovat aina villieläimiä. Loukkaantunutta eläintä pitää lainkin nojalla auttaa, mutta jos eläin ei ole loukkaantunut, niin kaikenlainen ruokkiminen, houkuttelu tai kesyttämisen yrittäminen ovat huono idea, Karja Holmala muistuttaa.

Katja Holmalan mukaan sudet ja karhut pysyttelevät kaupunkien ulkopuolella, sillä ne tarvitsevat paljon tilaa ympärilleen. Korkeintaan kaupunkien laidoille saattaa eksyä yksittäisiä suurpetoja.

Elinympäristöt pirstoutuvat

Suomen Luonnonsuojeluliiton vs. toiminnanjohtaja Leo Stranius muistuttaa, että villieläinten kaupungistumisen taustalla on usein eläinten luontaisten elinympäristöjen pirstoutuminen.

Luonnossa kanta säätelee lähtökohtaisesti itse itseään

– Vs. toiminnanjohtaja Leo Sranius

– Harvoin niistä mitään vaaraa ihmiselle on. Luonnossa kanta säätelee lähtökohtaisesti itse itseään, Stranius muistuttaa.

Stranius muistuttaa, että ihmisen puuttuminen eläinkantoihin on eettinen ongelma.

– Tottakai se on eettinen ongelma, milloin ihmisellä on oikeus poistaa tai tappaa eläin. Eihän se tavatonta ole. Ihminen säätelee vaikkapa hirvikantoja kolareiden pelossa.