turve_vastavalo-610x406.jpg
 
 
Turvesuo pölyää Savossa.
 

 
JOKAINEN turvesuon lähellä käynyt tietää, että turve-energian kaivu on sottaista puuhaa. Suo kuivataan ja turvetta jyrsitään sen pinnalta vähän samaan tapaan kuin ruskohiiltä Keski-Euroopassa. Ruskea pöly leviää ympäristöön. Osa alkuperäisestä suosta päätyy vesistöjä samentamaan.

Kivihiilen käytön vähentyessä myös turpeen ilmastopäästöt ovat nousseet uudella tavalla silmätikuksi. Viime vuonna Tilastokeskus julkaisi raportin Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990–2014. Siinä päästöt on koottu hätkähdyttävään taulukkoon. Koosteen mukaan turve tuottaa hiilidioksiditonneina laskettuna ilmastolle haittaa kolmesta lähteestä:

  • poltto ja turvesuot reilut 8 miljoonaa tonnia
  • suopellot 8 miljoonaa tonnia
  • metsäojitetut suot reilut 8 miljoonaa tonnia.

 
Yhteensä päästöt olivat 25 miljoonaa tonnia vuonna 2013. Turve tuottaa siten Suomessa enemmän päästöjä kuin öljy, kun myös maankäyttö otetaan huomioon.

 
POLTON päästöjen vähentäminen olisi nopeinta. Nämä päästöt olivat 2013 noin kuusi miljoonaa tonnia. Tämän lisäksi turvesoilta ja varastoaumoista pääsi vielä hämmästyttävät kaksi miljoonaa lisätonnia. Yhteensä energiaturpeen päästöt vastasivat kahdeksaa miljoonaa hiilidioksiditonnia, kun esimerkiksi koko Suomen henkilöliikenteen päästöt ovat noin seitsemän miljoonaa tonnia.

Suopeltojenkin päästöjä voitaisiin hillitä, mutta niitä kasvatetaan Suomessa parhaillaan, koska soiden kuivaamista pelloiksi ei ole estetty. Turvepeltojen päästöt ovat kasvaneet vuodesta 1990 miljoonalla vuositonnilla ja ovat nykyisin kahdeksan miljoonaa tonnia eli saman verran kuin kasvihuonesaastetta tulee metsäojitetuilta soilta.

 
PUHUTAANKO ehkä kivihiilestä liikaa, kun pitäisi puhua myös turpeesta? Turpeen päästöt energiayksikköä kohden tiedetään kivihiiltä pahemmiksi, mutta viime vuonna myös turpeen kokonaispäästöt olivat jo isommat kuin energiakivihiilen. Kivihiilivoimaloita on suljettu ja suljetaan, joten se asia on hoidossa. Pian poistuvat vielä kaksi suurinta kaupunkien kivihiilivoimalaa Naantalissa ja Helsingissä.

Luulisi että hallitus puuttuisi kiireen vilkkaa turpeeseen.

Suomen luonnonsuojeluliitto vaatikin viime eduskuntavaalien alla lopettamaan turpeen polton, mitä liitto pitää tärkeimpänä ilmastopoliittisena tekona. Hallitus ei kuunnellut. Se ryhtyi edistämään turpeen käyttöä poistamalla siltä miltei kaikki verot.

Perusteluja turpeen käytölle ei ole; esimerkiksi Ruotsissa sitä ei juuri käytetä. Energiaturpeen tarjoama työllisyys on suurista päästöistä huolimatta vähäinen, vain reilun tuhannen hengen luokkaa, ja korvaava puu työllistää enemmän. Turpeesta luopuminen olisi luontevaa ja Suomelle hyödyksi.