Syö enemmän kasviksia, suosi kasviproteiinin lähteitä monipuolisesti. Vältä turhia kaloreita. Älä haaskaa. Näitä vinkkejä noudattamalla ruokavaliosta saa ympäristöystävällisemmän, sanoo Juha-Matti Katajajuuri Luonnonvarakeskuksesta.

Kasvishampurilainen lautasella.

 

Yksittäiset raaka-aineet merkkaavat paljon – kasvisruoassakin, sanoo vanhempi tutkija Juha-Matti Katajajuuri.

 

Vegaanisesta eli kasviperäisestä ruoasta on tullut markettien myyntihitti. Työpaikkaruokalassakin yhä useampi asiakas on alkanut valita lihan sijasta kasvisvaihtoehdon.

Moni saattaa perustella kasvispainotteista ruokavaliotaan muun muassa sillä, että se on ympäristöystävällisempi valinta kuin runsaslihainen sekaruokavalio.

 

Ei se niinkään ole, että heti kun vähentää lihan syöntiä, ympäristövaikutukset olisi automaattisesti minimoitu.

– Juha-Matti Katajajuuri

Mutta – onko asia kuitenkaan näin yksinkertainen? Kuormittaako kasvisruokavalio selvästi vähemmän luontoa kuin sekaruokavalio? Kyllä – lähtökohtaisesti, vahvistaa vanhempi tutkija Juha-Matti Katajajuuri Luonnonvarakeskuksesta eli Lukesta. Poikkeuksiakin on.

– Ei se ihan niinkään ole, että heti sen jälkeen kun vähentää lihan syöntiä, ympäristövaikutukset olisi automaattisesti minimoitu.

– Jos on kasvisruoka ja siinä paljon vaikkapa juustoa, kermaa ja talviaikaan uusiutumattomalla energialla tuotettuja kasvihuonevihanneksia, voi annoksen ilmastovaikutus nousta jopa niin sanotun liharuokavaihtoehdon tasolle tai ainakin lähelle sitä. Yksittäisten raaka-aineiden ympäristövaikutuksissa on paljon eroja, Katajajuuri selittää.

Miten sitten syödä niin, että kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän? Juha-Matti Katajajuuri hahmottelee viisi näkökulmaa, joita noudattamalla asiassa pääsee melko pitkälle.

1. Syö enemmän ja monipuolisesti erilaisia kasvikunnan tuotteita

Juureksia, palkokasveja, vihanneksia, täysjyväviljatuotteita, marjoja, hedelmiä, Katajajuuri luettelee.

Kasvisten osuutta ruokavaliossa pitäisi kasvattaa jo terveydenkin takia, hän sanoo. Toinen syy ovat ympäristövaikutukset.

 

Tyypillisessä ruokavaliossa eniten ympäristövaikutuksia aiheuttava tekijä on liha.

– Juha-Matti Katajajuuri

– Eri tutkimusten pohjalta olemme arvioineet, että jos suht tyypillistä sekaruokavaliota noudattava suomalainen rupeaa lisäämään kasviksia ja samalla vähentää eläinperäisten tuotteiden määrää, voitaisiin ruoan ilmastovaikutuksia vähentää kohtuullisilla muutoksilla 20–30 prosenttia.

– Tyypillisen suomalaisen ruokavaliossa eniten ympäristövaikutuksia aiheuttava tekijä on useimmiten liha.

2. Suosi hyviä kasviproteiinin lähteitä monipuolisesti

Hyviä kasviproteiinin lähteitä ovat pavut, herneet, siemenet, pähkinät ja viljatuotteet, tutkija toteaa. Varsinaisten kasviproteiinin lähteiden lisäksi suositeltavaa olisi syödä täysjyväviljatuotteita ja vaikkapa avomaalla kasvatettuja juureksia.

– Nämä ovat hyviä kivijalkoja valintoihin.

 

Erilaisia papuja, linssejä ja herneitä.

 

Hyviä kasviproteiinin lähteitä ovat muun muassa pavut ja herneet.

 

Ruokakombinaatioiden määrä on lukematon. Vaikka tutkimustietoa eri ruokatuotteiden ympäristövaikutuksista on paljon, ruokavalio on kokonaisuus ja joskus yksittäisten tuotteiden vertailu voi johtaa harhaan, Katajajuuri sanoo. Asiaa kannattaisi hänen mukaansa ajatella kokonaisuutena, jossa jokainen yksittäinen toimenpide olisi askel eteenpäin.

3. Vältä turhia kaloreita

Tämä tarkoittaa muun muassa alkoholia, limsoja ja makeisia, Katajajuuri selventää. Neuvoa voi perustella niin kolesterolin kuin ympäristön kannalta.

– Leivonnaiset ja muut herkut voisi liittää enemmänkin herkkuhetkiin.

– Niiden osuus ruokavaliomme ilmastovaikutuksista voi hyvinkin olla kymmenisen prosenttia. Sillä, että niitä kaikkia vähentää, voi olla selvä vaikutus.

Kovia eli tyydyttyneitä rasvoja saa leivonnaisten ohella rasvaisista eläinperäisistä tuotteista, hän toteaa.

– Kasviöljyihin verrattuna ne kuormittavat ympäristöä enemmän.

4. Lisää kaloja lautasellesi

Erityisesti luonnonkalat ovat "aika" vähäpäästöisiä, Juha-Matti Katajajuuri kuvailee.

– Itse asiassa niitä pyytämällä poistamme samalla ravinteita vesistä eli niiden syöminen torjuu vesien rehevöitymistä.

 

Ihminen ei saa mitään iloa eikä nautintoa siitä, että ostaa jotain ruokaa ja se jää syömättä.

– Juha-Matti Katajajuuri

Viides tutkijan vinkki ei liity eläin- eikä kasvikunnan tuotteisiin. Se on yleismaailmallinen ohje:

5. Älä haaskaa – vältä ruokahävikkiä

– Kokonaispäästövähennyspotentiaali ei ole ehkä niin suuri kuin edellisillä, mutta samaan aikaan tämä on kaikista turhin, kaikista tarpeettomin [ympäristöä kuormittava tekijä], Katajajuuri sanoo. Hän jatkaa:

– Ihminen ei saa mitään iloa eikä nautintoa siitä, että ostaa jotain ruokaa ja se jää syömättä.

Luke on tutkimuksissaan arvioinut, että keskimääräisellä kuluttajalla syömäkelpoista ruokahävikkiä kertyy vuodessa noin 20–30 kiloa. Se kasvattaa ruoantuotannon ympäristövaikutuksia – mutta itse ruokaa ei hyödynnetä millään tavalla, Katajajuuri painottaa.

 

Nainen syö lounaskeittoa.

 

Ihminen ei saa nautintoa siitä, että ostaa jotain ruokaa ja se jää syömättä, Juha-Matti Katajajuuri muistuttaa.

 

Maa- ja metsätalousministeriö ja Luke ovat kampanjoimassa ruokahävikin vähentämisen ja ympäristöystävällisten ruokavalintojen puolesta ensi syksynä, hän kertoo.

– Haluamme siihen raikkaan ja positiivisen otteen. Ei se niin kovin vaikeaa loppujen lopuksi ole.

Kaikkiaan tutkija sanoo olevansa iloinen siitä, että ruoantuotannon ympäristövaikutuksista on alettu puhua eri tavalla kuin aikaisemmin: Keskustelu on neutraalimpaa. Kaupoissa on vegehyllyjä, myös satokauden mukaista kasvisten käyttöä on ryhdytty tuomaan esiin.

Keskusteluilmapiirissä on hänen mukaansa tapahtunut muutos etenkin puolen viime vuoden aikana.

Entäpä alussa mainittu juusto? Siinä tapauksessa että vaihtaa naudanliharuoat kokonaan kasviksiin, ollaan ilmastovaikutuksissa säästöpuolella, vaikka juustoa söisikin – harva korvaa niin paljon lihaa koko ajan juustolla, Katajajuuri rauhoittelee.