Suomessa ei edes juhlapyhinä täyty saksalainen ruuhkan määritelmä: liikenteen nopeus laskee moottoritiellä enintään 30 kilometriin tunnissa vähintään kilometrin matkalla ainakin puoleksi tunniksi.

 

 

Autot matelivat Hämeenlinnanväylällä vähän Kehä III:sta etelään juhannuksena 2013.
 
 
Autot matelivat Hämeenlinnanväylällä vähän Kehä III:sta etelään juhannuksena 2013,

 

Juhannus on liikenteen poikkeustila, jossa pääteiden kapasiteetti on koetuksella.

Jos ennusteeseen on luottaminen, nelostien liikenne jonoutuu huomenna kello kahdestatoista eteenpäin. Parhaimmillaan tien liikennemäärä nousee jopa 3 000 autoon tunnissa.

Helsingistä ulos suuntaava liikenne on lähellä moottoritien välityskykyä, joka on noin 4 400 autoa suuntaansa. Näillä automäärillä liikenne jonoutuu ja nopeudet laskevat. Arvion mukaan torstai-iltapäivänä nelostiellä edetään noin yhdeksääkymppiä.

Liikenneviraston julkaisemalla juhannusruuhkatiedotteella on pitkät perinteet. Sen tiedot perustuvat pääosin edellisten vuosien tilastoihin, kertoo ennusteita joulusta 2011 laatinut VTT:n johtava tutkija Satu Innamaa.

”Edellisvuosien tilanteesta pyritään poistamaan erilaisten häiriöiden, kuten tietöiden, kolarien ja poikkeuksellisen sään vaikutus. Näin saamme mahdollisimman tarkan tuloksen.”

Tämä on toisaalta myös ennusteen heikkous: se ei voi ottaa huomioon kolareita eikä esimerkiksi säätä.

”Vuonna 2012 ennustimme sunnuntain liikenteen sujuvan hyvin. Sitten tulikin kamala sade ja kaikki halusivat mökiltä pois samaan aikaan. Jonot olivat pahempia kuin menoliikenteessä”, Innamaa kertoo.

Kuten ennusteista voi päätellä, juhannusruuhka ei tule varsinaisena yllätyksenä. Tarkoittaako se siis, että tieverkkomme on alimitoitettu?

”Ei tarkoita”, vastaa Liikenneviraston hankesuunnitteluosaston johtaja Päivi Nuutinen.

”Kokonaisuutena Suomen tieverkko vetää hyvin. Kaupunkialueiden ulkopuolella ruuhkia on vain muutamina päivinä vuodessa ja muutamilla tieosuuksilla, lähinnä Helsingin poistumisteillä.”

Tästä on tutkittua tietoa. Tieliikennettä seurataan automaattisella järjestelmällä, jossa on noin 450 mittauspistettä. Ne tallentavat jokaisen ohittavan ajoneuvon pituuden, ajoneuvoluokan, ohitusajan, nopeuden, ajosuunnan ja kaistan.

Ne antavat myös tarkkaa tietoa keskinopeuksista. Vuoden 2015 kesäkaudella 120 kilometrin nopeusrajoituksen alueella henkilö- ja pakettiautot ajoivat keskimäärin 115 kilometrin tuntinopeutta.

Pysyvästi 100 kilometrin tuntinopeuden sallivilla nelikaistaisilla teillä keskinopeus oli 100,7 kilometriä tunnissa ja kaksikaistaisilla 97,9 kilometriä tunnissa.

Ruuhkat eivät siis ole sääntö vaan poikkeus. Jos poistumistiet suunniteltaisiin juhannusliikenteen mukaan, tarkoittaisi se ylikapasiteettia kaikkina muina aikoina. Se ei olisi mielekästä.

Nuutinen myöntää toki, että paikallisia pullokauloja teillä on edelleen.

”Kaupunkiseutujen ulkopuolella liikenteen sujuvuutta parannetaan esimerkiksi nostamalla joidenkin liittymien välityskykyä, rakentamalla ohituskaistoja ja tekemällä päätien tukkivien taajamien kohdille ohikulkuja.”

Uusia, korkeimman nopeustason moottoriteitä ei kuitenkaan Hamina-Vaalimaa-tien valmistumisen jälkeen ole suunnitteilla.

Suomalainen ruuhka on suhteellinen käsite. Innamaa kertoo saksalaisesta ruuhkan määritelmästä: liikenteen nopeus on laskenut moottoritiellä enintään 30 kilometriin tunnissa vähintään kilometrin matkalla vähintään puoleksi tunniksi.

Jos ruuhka määritellään noin, ei Suomessa ole maanteillä ruuhkaa edes tavallisessa juhannusliikenteessä.

Innamaa puhuukin ruuhkan sijasta jonoutumisesta, jossa autot ajavat peräkanaa. Parhaimmillaan jonon nopeus voi olla lähellä normaalia ajonopeutta, mutta jonon pidentyessä nopeuskin putoaa kasvavan liikennetiheyden takia. Juhannuksena pudotusta on tyypillisesti noin 20 kilometriä tunnissa.

 

Nopeuden putoaminen johtuu suoraan autojen määrästä: kun tie on täynnä, sille ei mahdu uusia autoja ennen kuin edelliset ovat ehtineet alta pois.

Ilmiön näkee hyvin, kun nopeudet kasvavat äkisti ohituskaistan kohdalla. Kyse ei ole pelkistä ohitusyrityksistä, vaan tien välityskyvyn hetkellisestä kasvusta.

”Kun kaistoja on enemmän, tiellä on tilaa edetä”, Innamaa selittää.

Valitettavasti vaikutus kestää yleensä vain ohituskaistan loppuun.

Toinen syy jonojen hidasteluun on aaltoliike, jota syntyy pienistä liikenteen häiriöistä, kuten ohitustilanteista ja äkkijarrutuksista.

”Jos auto joutuu jarruttamaan päästääkseen ohittajan takaisin jonoon, joutuu jonon seuraava yleensä jarruttamaan hieman enemmän. Ja hänen takanaan oleva hieman enemmän ja niin edespäin”, selittää Liikenneviraston tieliikenneohjausyksikön päällikkö Sami Luoma.

Tiiviissä jonossa aaltoliike voi voimistua sokkiaalloiksi, jotka voivat häiritä liikennettä vielä kaukana alkuperäisestä tilanteesta.

Luoma toteaakin, että jonossa ohittelu on kokonaisuuden kannalta haitallista.

”Yksittäinen autoilija voi ehkä nousta jonossa muutaman paikan, mutta heti ohituksen jälkeen nopeus palaa jonon keskinopeuteen. Hyöty on marginaalinen.”

Vuonna 2014 Itä-Suomen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan suomalaisten keskimääräinen mökkimatka on 93 kilometriä. Tällaisella matkalla keskinopeuden lasku satasesta kahdeksaan kymppiin pidentää kokonaismatka-aikaa 14 minuuttia.

Tämäkin on luultavasti liioittelua, sillä pahin ruuhka ei ulotu koko matkalle.

Ohittelun haitat ovat sen sijaan ilmeisiä. Vaikka aiheesta ei ole tarkkaa tutkimusta, arvioivat sekä Luoma että Innamaa ohittelun hidastavan jonojen keskinopeutta. Jos kukaan ei kiilaisi, olisivat kaikki perillä nopeammin.

Erityisen selväksi tämä tulee silloin, kun ohitus menee pieleen. Pienikin kolari pysäyttää helposti koko jonon. Tilanteen selvittyäkin nopeudet voivat myös moottoriteillä laskea kolmeenkymppiin usean tunnin ajaksi.

Luoma ehdottaakin, että häiriötilanteessa viisainta voisi olla kahvipaussin pitäminen ja matkan jatkaminen vasta tilanteen selvittyä.

Toisaalta häiriö luo tielle tulpan, jonka jälkeen jono helpottaa. Häiriöpaikan jälkeen voi olla avointa tietä ajettavaksi.

Innamaa muistaa vuosien takaa tilanteen, jossa pääkaupunkiseudulla oli sattunut juhannusliikenteessä kolari.

”Kaupungista oli hidasta päästä ulos, mutta sen ulkopuolella ei sitten ollut ruuhkaa”.

Kaikkiaan haastatellut kehottavat suhtautumaan juhannuksen ruuhkiin kerran vuodessa tapahtuvana poikkeustilanteena, jossa menee oma aikansa.

Jos jonoja haluaa välttää, kannattaa lähteä matkaan joko ennen ruuhkahuippuja tai niiden jälkeen. Tai sitten voi varautua pidempään matkantekoon.

”Valitettavasti juhannusruuhka taitaa olla osa juhannusperinnettä”, Luoma toteaa.