Indonesialaiselta Floresin saarelta tehtiin lokakuussa 2004 kuohuttava löytö. Tutkijat löysivät pienikokoisen ihmisen fossiilin. Sen aivot olivat samaa kokoluokkaa kuin simpanssilla, ja fossiili oli 50 000–190 000 vuotta vanha. Laji sai nimen Homo floresiensis.

Nyt tutkijat ovat saaneet uutta tietoa tämän ”hobitin” syntyhistoriasta, NyTeknik kertoo. Tuoreet löydöt ovat vahvoja todisteita sen puolesta, että Homo floresiensis polveutui huomattavasti suurikokoisemmasta ihmislajista, pystyihmisestä eli Homo erectuksesta.

Myös Homo erectuksen aivot ovat huomattavasti suuremmat kuin floresinihmisellä. Homo erectus saapui Floresin saarelle todennäköisesti noin miljoona vuotta sitten.

Saarelle saapumisen jälkeen tapahtui jotain merkillistä. Sukupolvi sukupolvelta Homo erectus -yksilöt muuttuivat yhä pienemmiksi. Tuloksena oli lopulta floresinihminen, jonka yksilöt ovat pituudeltaan ja painoltaan miltei vain puolet saarelle saapuneista alkuperäisistä Homo erectus -yksilöistä.

Niin sanottu saarivaikutus on eläinkunnassa muutoinkin yleinen ilmiö. Siinä aiempaa rajoitetummalle alueelle, esimerkiksi saarelle, päätyneen populaation yksilökoko pienenee evolutiivisesti sukupolvi sukupolvelta. Asiaan vaikuttaa muun muassa ravinnon heikompi saatavuus saarella mantereeseen verrattuna. Suuremman massan ylläpitämiseen tarvitsee samalla liikuntamäärälläkin enemmän ravintoa, joten niukat olosuhteet suosivat pienikokoisempina aikuisiksi tulevia yksilöitä.

Floresin saarella eli myös toinen kiinnostava, todennäköisesti saarivaikutuksen kohteeksi joutunut eläinlaji. Tutkijat uskovat, että floresinihminen saattoi tappaa sukupuuttoon tämän pienikokoisen Stegodon-norsueläinlajin.

Aiempien teorioiden mukaan floresinihminen olisi mahdollisesti periytynyt vaikkapa Homo habiliksesta, jonka yksilöt olisivat alkaneet pienentyä mahdollisesti sairauksien tai geneettisen ajautumisen seurauksena. Tuore tutkimus floresinihmisen polveutumisesta on julkaistu Nature-lehdessä.