Uusiutuessaan munuaissyöpä on tähän saakka ollut hyvin tappava. Ensi kertaa tähän syöpään sairastuvista kolmasosa menehtyy viiden vuoden kuluessa. Kehittyvät syöpälääkkeet antavat kuitenkin potilaille lisäaikaa ja parantavat elämänlaatua, kertoo Helsingin yliopistollisen keskussairaalan syöpäkeskuksen toimialajohtaja Petri Bono.

PET-kuva ihmisvartalosta

 

 

Mistä on kyse?

  • Syövän hoitoon on kehitetty uusia lääkkeitä, joista on saatu hyviä tuloksia.
  • Etäpesäkkeiseen munuaissyöpään sairastuneet saavat lääkehoidolla lisää elinaikaa.
  • HYKSin syöpäkeskuksen Petri Bonon mukaan kalleimmalle rintasyöpälääkkeelle on kehitetty toimiva ja edullisempi vaihtoehto.

Yhdysvalloissa on parhaillaan menossa suuri syöpätutkimuskonferenssi Chicagossa, missä on esitelty viimeisimpiä tutkimustuloksia. Paikalla on yli 30 000 syöpätutkijaa eri puolilta maailmaa. HYKSin syöpäkeskuksen toimialajohtaja Petri Bonon mukaan uudet munuaissyöpälääkkeet tuovat parannusta nykyhoitoihin.

Lääkehoidot ovat viime vuosien aikana kehittyneet huomattavasti. Kymmenen vuotta sitten etäispesäkkeitä lähettäneen munuaissyöpäpotilaan eliniän ennuste oli noin 14 kuukautta ja nyt puhutaan  28–30 kuukaudesta.

Nivolumabi-lääkkeen tehosta on saatu lupaavia tutkimustuloksia jo aiemminkin muun muassa keuhko- ja munuaissyövän hoidossa. Nyt lääke on hyväksytty käyttöön Euroopassa ja Suomessa on myös aloitettu hoidot joillakin potilailla.

Petri Bonon mukaan lääke on kallis uusien syöpälääkkeiden tapaan. Vuosihoito maksaa noin 50–80 000 euroa.

– Meillä on paljon potilaita, jotka eivät näistä uusistakaan lääkkeistä hyödy. Paljon on työsarkaa edessä, mutta on paljon potilaita, jotka hyötyvät näistä lääkkeistä keskimääräistä enemmän, pärjäilevät noin 5-6 vuotta, Petri Bono sanoo.

Munuaissyöpä on uusiutuessaan vaarallinen

Munuaissyöpään sairastuu Suomessa vuosittain noin 900 ihmistä. Leikkaushoidolla poistetaan kasvain, mutta uusiutuessaan ja levitessään syöpä on ollut tappava.

– Munuaissyöpä on monimuotoinen tauti, joillakin se on hyvin hidaskulkuinen, joillakin se käyttäytyy lähes haimasyövän kaltaisesti, luonnehtii Bono.

Nivolumabi on immunologinen lääke, jonka teho perustuu kehon oman puolustusjärjestelmän aktivoimiseen. Suuren kohdejoukon tutkimustulokset etäpesäkkeisen munuaissyövän hoidossa osoittavat, että jopa 30 prosenttia potilaista on elossa vielä viiden vuoden kuluttua.

Munuaissyöpä on pääasiassa iäkkäämpien ihmisten sairaus. Se todetaan keskimäärin 65–70 vuoden iässä. Munuaissyöpä on miehillä jonkin verran yleisempää kuin naisilla.

ASCO-konferenssissa esitelty toinen lääke, suun kautta otettava kabosantiini antaa Petri Bonon mukaan etäpesäkkeiseen munuaissyöpään sairastuville viitisen kuukautta lisää elinaikaa.

Sekä nivolumabi että kabosantiini on tarkoitettu toisen vaiheen syövänhoitoon. Tällöin ensimmäinen lääke etäpesäkkeiseen munuaissyöpään on menettänyt tehonsa. Näitä munuaissyöpäpotilaita on Suomessa vuosittain Petri Bonon arvion mukaan noin kuutisenkymmentä.

Uusia syöpälääkkeitä tulee jatkuvasti

Uusien immunologisten lääkkeiden esiinmarssi on ASCO-konferenssissa jatkunut. Syöpälääkäri Petri Bonon mukaan apua saadaan jo melanoomaan ja keuhkosyöpään. USA:ssa on otettu käyttöön myös Hodgkinin tautiin tehoava lääke.

Ehkä merkittävin lääkekehityksen tulos on rintasyövän hoitoon tulossa oleva biologinen kaltaislääke eli biosimilaari. Se on lääke, joka on kehitetty samankaltaiseksi ja vertailukelpoiseksi alkuperäisen biologisen lääkkeen kanssa, mutta poikkeaa rakenteeltaan alkuperäisestä. Siksi sitä ei kutsuta rinnakkaislääkkeeksi.

Petri Bonon mukaan uusi lääke korvaa yleisimmän nyt HYKSissä käytetyn rintasyöpälääkkeen.

– Trastutsumabi on nyt HYKSin kallein lääke. Maksaa noin seitsemän miljoonaa euroa vuodessa. Nyt kustannukset leikkautuvat noin 20–30 prosenttia, kun tulee biosimilaari, syöpäkeskuksen toimialajohtaja Petri Bono arvelee.

Tämä antaa hänen mukaansa tilaa uusille, kalliille syöpähoidoille, kun entisiä hoitoja pystytään tekemään halvemmalla korvaavilla lääkkeillä.